Jo kandikesänä huoltomiehet lampsivat huoneeseen korjaamaan sisäkattoa, jonka halkeilusta et tiennyt mitään. Joku käy tarkistamassa röntgenputken liitokset, kolmas asentaa työasemalle uuden kuvankatseluohjelman. Välinehuollossa otetaan käyttöön uudet instrumenttipakit, joiden sisältöön pyydetään mielipidettäsi. Vaikka poranterä pyörisikin vain hammaslääkärin kädessä, vastaanotto ei pyöri ainoastaan HLL-tutkinnolla.
– Hammaslääkärin ei tarvitse tietää kaikkea vastaanotostaan, mutta on vaarallisinta, jos ei tiedä, mitä ei tiedä, Tiina Ojala summaa.
Ojala on Kielokallio-yrityksen perustaja. Yrityksen osaamisaluetta ovat hammaslääkärivastaanottojen perustamiseen, yrityskauppoihin ja liiketoimintaan liittyvät kysymykset.
Tiina on tuttu kasvo Helsingin kandeille yritystalouden luennoiltaan. Niillä käsitellään kaikkea sitä, mitä peruskoulutukseen ei muuten kuuluisi: mitä yritysmuotoja hammaslääkäreille on tarjolla? Miten toimenpidepalkkio kotiutuu omalle tilille työpäivän päättyessä? Miksi tarvitaan hygieniasuunnitelmaa?
Omalla vastaanotolla eniten vapautta
Suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa vastaanoton toimintaan on omassa yrityksessä. Se on Ojalan mukaan edelleen hyvin varteenotettava vaihtoehto, joka tuo lääkärille paljon valinnanvaraa. Samalla, kun hammaslääkäri voi valita melko vapaasti potilastyössään käyttämänsä laitteet, menetelmät ja ajan, jonkun on kuitenkin varmistettava, että kaikki on kunnossa myös juridisesti ja rakennusteknisesti. Yrittäjällä on oltava toimilupa, ja taustalla tarvittavan infran ja laitteistojen lakisääteiset vaatimukset on täytettävä.
– Hammaslääkärin ei suinkaan itse tarvitse tietää, paljonko vaikkapa putkistossa on painetta ja ilmanvaihdossa virtausta per sekunti. Täytyy kuitenkin tietää, kuka niistä vastaa.
Vaikuta terveyskeskuksessa potilas edellä
Nuorista hammaslääkäreistä enemmistö on julkisen puolen isojen organisaatioiden palveluksessa. Hammashoitoloissa liikkumavaraa on omaa yritystä vähemmän. Noin vain ei pysty päättämään, kenelle tarjoaa anestesiahammashoitoa, tai että tekee jatkossa kaikki kruunut Cerecillä. Se halkeileva sisäkattokaan ei hoidu omien sormien napsautuksella. Voisiko yritysmaailmasta ottaa oppia, miten asioita kannattaa isossa organisaatiossa edistää?
– Kliininen huippuosaaminen on yksi osa päätöksentekoa, mutta se ei ole ainoa, Tiina Ojala muotoilee.
– Hammaslääkärin ydintyötä on potilaan kohtaaminen. Jos jokin haittaa potilaan hyvää kohtaamista, kannattaa asia viestiä sitä kautta. Parhaassa tapauksessa kaikki muutkin organisaation rattaat ymmärtävät hammaslääkärin tarpeet saumattomasti, Ojala toivoo.
Kun siis arkkitehti piirtää uuden hoitolan seinät kirkkaankeltaisina, on väkevämpi viesti, jos huomautat keltaisen häiritsevän hampaan värinmääritystä, kuin että haluat puuttua arkkitehtuurin estetiikkaan.
Tunnustele yrittäjyyden olemusta jo kandina
Isoista yksityisistä toimijoista ja tk-puolesta huolimatta osa nuorista hammaslääkäreistä perustaa yhä omia, pieniä vastaanottoja ja näkee niiden hienot mahdollisuudet. Jos kohteena on eläköityvän kollegan myymät tilat, on tyypillistä, että edessä on ainakin neljä erilaista muutostyötä. Ensinnäkin vastaanotto digitalisoidaan ja liitetään Kantaan. Toiseksi kuvantamiseen ja välinehuoltoon liittyvät laitteet ja toimintatavat päivitetään. Kolmanneksi lakisääteiset viranomaisluvat hoidetaan ajan tasalle uuden yrittäjän nimen alle.
– Neljäntenä mietitään läpi yrityksen talous ja ansainnan kotiuttaminen. Käytännön esimerkkinä aiemmin hammaslääkäri hankki kaiken omaksi ja usein lainarahalla. Tänä päivänä suositaan paljon leasing-sopimuksia, joissa laite tai ohjelma on käytössä muutaman vuoden, Tiina Ojala vertaa.
Vaikka ei kuuna päivänä lähtisikään yrittäjäksi, polkua kannattaa miettiä edes hieman jo kandiaikoina.
– Kandit ovat kokeneet järjestämämme luennot hyvin tarpeellisina, vaikka niistä ei saakaan opintopisteitä, Tiina Ojala kertoo oman yrityksensä kokemuksista nuorten hammaslääkärien kanssa.
Yritystaloudellinen näkökulma auttaa selkeyttämään omaa paikkaa myös julkisessa organisaatiossa ja hahmottamaan, mitkä asiat kuuluvat omaan työkuvaan. Talous ja eurot pyörivät taustalla kaikessa toiminnassa niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Soteen valmistautuessa se ei ole ollenkaan hullumpi näkökulma.
Nuori Poraa haastatteli Kielokallion perustajaa, Tiina Ojalaa, joka on suorittanut oikeustieteen maisterin tutkinnon (OTM), kansainvälisen oikeustieteen jatkotutkinnon (LL.M.) sekä kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM) lisäksi johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET). Parhaillaan Ojala viimeistelee kauppatieteissä väitöskirjaa liiketoiminnan riskienhallinnasta ja valmistuu kauppatieteiden tohtoriksi (KTT).
www.kielokallio.fi