TTandläkarförbundets styrelse valde specialisttandläkaren i hälso- och sjukvård Henna Virtomaa till förbundets nya verksamhetsledare vid sitt möte den 25.10.2019 (se också intervjun på sida 12). Valprocessen var lång och omständlig. Vi sökte en ny verksamhetsledare både öppet och genom direkta kontakter. Vi fick också hjälp av ett rekryteringsföretag, och dessutom var det till stor hjälp att kansliets personal var involverad i processen. Vi är väldigt nöjda med slutresultatet.

Hammaslääkäriliiton hallitus valitsi kokouksessaan 25.10.2019 liitolle uuden toiminnanjohtajan, terveydenhuollon erikoishammaslääkäri Henna Virtomaan (lue myös haastattelu sivulta 12). Valintaprosessi oli pitkä ja perusteellinen. Uutta toiminnanjohtajaa haettiin sekä avoimella että suoralla haulla. Valinnassa apuna käytimme rekrytoinnin asiantuntijayritystä, ja arvokkaan lisän toi toimiston henkilökunnan edustus prosessissa. Olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen.

Huvudnyheten i tidningen är ett sammandrag av resultaten i den senaste undersökningen av tandläkarnas arbetstrivsel. De visar att tandläkarna upplever sitt arbete som ännu tyngre än förr, men också att arbetet fortfarande ger tandläkarna tillfredsställelse.

Tämän lehden pääuutisjutussa kerrotaan tuoreen hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen tuloksista. Ne kertovat hammaslääkärien entisestään kasvaneesta kuormituksesta, mutta myös vahvana säilyneestä työn imusta.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä on kiitelty, mutta myös moitittu liian elvyttäväksi ja runsaskätiseksi nyt, kun talouden ennusteet ovat kääntyneet pessimistiseen suuntaan. 75 prosentin työllisyysasteeseen tähtäävien toimien lisäksi hallitus on ohjaamassa lisää resursseja muun muassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta lisätään 60 miljoonalla eurolla, ja ensi vuodelle on luvassa niin ikään 60 miljoonaa euroa hoitotakuun kiristämiseen.

Statsminister Antti Rinnes regerings förslag till statsbudget för nästa år har fått beröm, men också kritik för att den är för stimulerande och generös i dagens läge, när de ekonomiska prognoserna har blivit mera pessimistiska. Förutom de åtgärder som ska att göra det möjligt att nå 75 procents sysselsättning, ger regeringen större resurser bland annat till utbildning och till hälso- och sjukvård. Universitetens och yrkeshögskolornas finansiering ökas med 60 miljoner euro, och till nästa år utlovas också 60 miljoner för att förbättra vårdgarantin.