Tällä hetkellä 28 % yksityishammaslääkäreistä kokee, että potilaita on liian vähän. Edellisen kerran luku oli suurempi vuonna 1995 (34 %). Potilaspulasta raportoivien hammaslääkärien osuus on noussut nykyisen laskusuhdanteen aikana noin 20 prosenttiyksikköä (kuvio 1). Aivan 1990-luvun lamaan verrattavasta tilanteesta ei kuitenkaan ole vielä kyse, sillä Kelan tilastojen mukaan yksityisen sektorin käynnit ovat vähentyneet samana aikana vain muutaman prosentin.
Kyse onkin tyypillisesti vajaatyöllisyydestä – ei siitä, että työt olisivat kokonaan loppuneet. Tästä kertoo myös TMT:n jatkokysymys, jossa tiedustellaan sitä, monellako viikkotunnilla haluaisi lisätä viikoittaista kliinistä työaikaa, jos kokee, että potilaita on liian vähän. Keskiarvo tässä on 5,4 tuntia. Silti tilanne on huolestuttava, ja jos muutos jatkuu samansuuntaisena, on ennustettavissa, että jatkossa joudutaan nimenomaan kannattavuussyistä lopettamaan tai ”pakkomyymään” enemmän vastaanottoja.
Työajat ja tulot
Työmarkkinaneuvotteluiden ydinkäsitteitä ovat työajat ja tulot. Esimerkiksi Kilpailukykysopimuksessa oli yhtenä tavoitteena työn yksikkökustannusten lasku – käytännössä siis, että työtä saisi ostettua/teetettyä halvemmalla yhtä aikayksikköä kohti. Tämän pitäisi ainakin teoriassa parantaa organisaatioiden kilpailukykyä ja tuottavuutta.
Työmarkkinatutkimuksessa seurataan hammaslääkärien päätoimeen ja mahdollisiin sivutoimiin käyttämän työajan muutosta. Työaika on eritelty neljään eri työaikamuotoon.
Kuviosta 2 havaitaan, että päätoimen osalta hammaslääkärikunnan työpanos työajalla mitattuna on pysynyt vakaana tarkastelujakson aikana. Lisääntyneet tuottavuustavoitteet ja toiminnan markkinaehtoistuminen saattavat tulevina vuosina lisätä kliinisen työn osuutta. Toisaalta profession olisi tiukasti valvottava sitä, että esimerkiksi opetus-, ohjaus- ja tutkimustyöhön jää aikaa, eikä työ köyhdy liukuhihnatyöksi, jossa lopulta kliininen autonomiakin katoaa. Tämä ei tarkoita, että jokaisen työn tulisi olla samanlaista, mutta kun kyse on profession aseman ja arvostuksen tarkastelusta, on tunnuslukuja perusteltua seurata myös ylätason keskiarvoina.
Työajan pituus ja työaikamuotojen jakauma on erilainen riippuen siitä, missä on töissä (kuvio 3). Päätoimi ja sivutoimet huomioiden työmarkkinatutkimuksen vastaajien keskimääräinen työviikko oli 36,9 tuntia (vuotta aiemmin 37,0). Kertomalla tämä työelämässä olevien hammaslääkärien lukumäärällä saadaan luku, joka kertoo hammaslääkärien kokonaistyöpanoksesta.
Tulojen seurannan osalta liitolla on kuntasektorilta käytössä kattava Tilastokeskuksen aineisto. Työmarkkinatutkimuksen tuoma lisäarvo liittyy ennen kaikkea siihen, että kysymyksen avulla on mahdollista analysoida myös yksityisen sektorin tuloja ja tulonmuodostusta ja toisaalta vertailla ”palkkoja” sektoreiden välillä (taulukko 1). Jäsenalueelta löytyvän Palkkasondi/TMT-sovelluksen avulla voi vertailua tehdä siten, että työviikon pituus ja eräät muut taustatekijät on vakioitu.
Hammaslääkärien mediaanipalkka on 6 000 € kuussa – mediaani on pysynyt samana verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Työmarkkinatutkimuksessa on erikseen kysytty ammatinharjoittajien tuloista, ja nekin ovat pysyneet viimeiset vuodet käytännössä samalla tasolla. Myös kuntasektorin tilastot kertovat keskipalkkojen paikallaan polkemisesta (parempipalkkaisia on jäänyt eläkkeellä, ja toisaalta vastavalmistuneet ja työpaikan vaihtajat eivät ole enää onnistuneet neuvottelemaan niin hyviä palkkoja kuin aiemmin).
Ammattikunnan yhtenäisyys
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiä ollaan muuttamassa ja Suomen kansantalous yskii edelleen pahasti: vienti ei vedä, ja käytännössä hyvinvointipalvelut joudutaan rahoittamaan julkisella velalla. Vaikeasti hyväksyttäviä asioita on jo toteutettu. Tehdyt huomattavat leikkaukset Kela-korvauksiin ovat tuoreessa muistissa. Terveyskeskuksien hammaslääkärit (ja lääkärit) taas joutuvat Kilpailukykysopimuksen myötä pidentämään työaikaansa ilman taloudellista kompensaatiota.
Tällaisessa tilanteessa ammattikunnan yhtenäisyys on profession olemassaolon kulmakivi. Hammaslääkärin ammatti ja hammaslääkärit eivät ole katoamassa minnekään, mutta se että hammaslääkärit säilyvät vahvana professiona, on vakavasti uhattuna, jos ammattikunnan koheesio heikkenee. Profession tunnuspiirteenä on kyky vaikuttaa itseä koskeviin asioihin ja säädellä omaa toimintaansa. Myös yhteiskunnan näkökulmasta luottamus hammaslääkäreihin on ensi sijassa luottamusta (lääkärin etiikan sisäistäneeseen) yhtenäiseen professioon.
TMT:ssa seurataan yhtenäisyydessä tapahtuvia muutoksia (kuvio 4). Yhtenäisyysindeksejä on kaksi. Verkostoituminen kuvaa sitä kuinka tiiviisti ollaan tekemisissä kollegojen kanssa ja sosiaalinen koheesio sitä, missä määrin tunnetaan luottamusta ja solidaarisuutta kollegoja ja hammaslääkäriyhteisöä kohtaan. Tulos on loistava: hammaslääkärikunnan yhtenäisyys näyttää jopa entisestään vahvistuneen. Yhtenäisyyden säilymisen suurin uhka on sen ottaminen itsestään selvyytenä ja sitä täytyykin tulevina vuosina vaalia kenties enemmän kuin koskaan aiemmin.
Muut teemat, joihin palataan
Työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin tänä vuonna erityisteemoina yksityisen sektorin työehtosopimuksen tarpeellisuudesta ja hammaslääkärin autonomiasta. Näitä koskevia tuloksia tullaan julkaisemaan myöhemmin.
Työmarkkinatutkimuksen päätulokset löytyvät Hammaslääkäriliiton kotisivuilta.
Jaakko Koivumäki
Erikoistutkija, Suomen Hammaslääkäriliitto
Kyselyyn vastanneita ennätysmäärä
Huhtikuun 2016 alussa toteutettiin viides Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimus (TMT).
TMT-kysely tuottaa tietoa muun muassa hammaslääkärien työskentelypaikoista, työajoista, tuloista, täydennyskoulutuksesta, sivutöiden tekemisestä ja potilasmääristä.
Tutkimuksen avulla on mahdollista seurata työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia, mikä auttaa edunvalvonnan resurssien kohdentamisessa.
Vuoden 2016 kyselyssä vastausaste oli edellisvuosia parempi. Liiton jäsenrekisterin sähköpostikattavuus on parantunut vuosi vuodelta (nyt jo 91 % tutkimuksen kohderyhmästä), mikä mahdollisti sen, että työmarkkinatutkimusten historian toiseksi korkeimmalla vastausasteella (39 %) päästiin kaikkien aikojen suurimpaan vastausmäärään (1 587).
Kiitos ja kumarrus kaikille vastanneille!