Aikuisista noin 2–3 prosentilla on aivovaltimopullistuma eli -aneurysma, joka voi puhjetessaan aiheuttaa hengenvaarallisen lukinkalvonalaisen verenvuodon. On arvioitu, että suomalaisten vuotamattomana löydetyistä aneurysmista noin kolmasosa puhkeaa elinaikana.
Etenkin korkea verenpaine ja tupakointi lisäävät puhkeamisriskiä, mutta monella aneurysmapotilaalla ei ole mitään tunnettuja riskitekijöitä. Tämä viittaa siihen, ettei kaikkia riskitekijöitä vielä tunneta. Aiemmin on osoitettu, että suuperäisten bakteerien DNA:ta löytyy sekä puhjenneiden että puhkeamattomien aivovaltimoaneurysmien seinämistä. Se voi merkitä suuperäisten bakteerien osallistumista taudinkulkuun.
Väitöstutkimuksen tavoite oli vahvistaa suun sairauksien ja aivovaltimopullistumien yhteyttä laajassa potilasaineistossa ja toisaalta myös osoittaa biologinen yhteys näiden välillä. Tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta, jotka julkaistiin neurokirurgian alan lehdissä. Aineisto kerättiin prospektiivisesti Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian poliklinikan potilaista, joilla oli puhkeamaton tai puhjennut aivovaltimoaneurysma. Verrokkeina käytettiin Terveys 2000 -tutkimuksen ikä- ja sukupuolivakioitua osallistujajoukkoa Pohjois-Savon alueelta. Lisäksi hyödynnettiin kansallisen diagnoosi- ja hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) tietoja.
Parodontiitin osoitettiin olevan itsenäisesti yhteydessä aneurysmiin ja niiden puhkeamiseen huolimatta tupakoinnista tai muista riskitekijöistä. Lisäksi laaja-alainen ientulehdus ja vaikea parodontiitti lisäsivät aneurysmien esiintyvyyttä ja puhkeamisen riskiä 13 vuoden seurannassa. Hoitamattomat kariesleesiot tai puuttuvien hampaiden lukumäärä eivät kuitenkaan olleet yhteydessä aneurysman kehittymiseen tai puhkeamiseen.
Väitöstutkimus myös vahvisti suuperäisten bakteerien yhteyttä aivovaltimoaneurysmiin. Aneurysmapotilaiden verinäytteistä löytyi vasta-aineita Porhyromonas gingivalis ja Aggregatibacter actinomycetemcomitans -bakteereille. Tämän immuunivasteen voimakkuudella todettiin itsenäinen yhteys aivovaltimoaneurysmien esiintyvyyteen ja puhkeamiseen. Lisäksi kahdesta aneurysman seinämän näytteestä tehty histologinen tutkimus viittasi näiden seinämien altistumisen Porhyromonas gingivalis -bakteerille.
Kolmannessa osajulkaisussa esitetään, miten suun bakteerit osallistuvat aneurysmien patologiaan. Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi suoraan tunkeutumalla aneurysman seinämään, mutta myös epäsuorasti elimistön systeemisen tulehdusreaktion kautta.
Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että erityisesti puhkeamattomien aneurysmien kantajien suunterveydestä ja varsinkin ienterveydestä on pidettävä hyvää huolta. Toisaalta tulokset myös viittaavat mahdolliseen kausaaliseen yhteyteen. Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, voiko suun kiinnityskudossairauksien hoidolla ennaltaehkäistä aneurysmien muodostumista tai puhkeamista.
Oral Infections In Intracranial Aneurysm Pathology
Joona Hallikainen
Suu- ja leukakirurgi, EHL
VASTAVÄITTÄJÄ
Tero Soukka, dosentti
Turun yliopistollinen sairaala
KUSTOS
Juhana Frösén, professori
Tampereen yliopisto
ESITARKASTAJAT
Marja Laine, professori
Acta Amsterdam
Sami Tetri, dosentti
Oulun yliopistollinen sairaala
OHJAAJAT
Juhana Frösén, professori
Tampereen yliopisto
Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto
Verkkojulkaisun osoite:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/36224