Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten pitkäaikainen parodontiitti vaikuttaa lääkkeiden käyttöön myöhemmässä elämässä ja miten lääkeostot liittyvät hammaslääkärikäyntien määrään.
Lisäksi tarkasteltiin, miten huono suunterveys ja erityisesti parodontiitti liittyvät kohonneeseen kuolleisuusriskiin, painopisteenä syöpäspesifinen kuolleisuusriski. Kyseessä on artikkeliväitöskirja, joka koostuu kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista.
Reseptilääkkeiden käyttö lisääntyy vuosittain sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Useimmat lääkkeet vaikuttavat eri tavoin suuhun ja suunterveyteen, esimerkiksi syljeneritykseen. Parodontiitti ja huono suunterveys liittyvät useisiin systeemisiin sairauksiin, esimerkiksi diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tämä johtaa noidankehään: huono suunterveys vaikuttaa negatiivisesti yleisterveyteen, mikä lisää lääkkeiden tarvetta ja määrää, ja se puolestaan edelleen huonontaa suunterveyttä.
Tutkimuksessa käytettiin Ruotsissa kerättyä seuranta-aineistoa, jonka 1 655 koehenkilöä oli tutkittu kliinisesti vuonna 1985. Heistä 286:lla oli lähtötilanteessa parodontiitti. Ryhmää on sen jälkeen seurattu Ruotsin kansallisten väestö- ja potilasrekisterien avulla. Näin on ollut mahdollista pitkäaikaisesti seurata, millaisia vaikutuksia suunterveydellä on systeemiseen terveyteen, lääkkeiden käyttöön sekä kuolleisuuteen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pitkäaikainen parodontiitti lisää tiettyjen lääkkeiden käyttöä. Näitä lääkeryhmiä olivat erityisesti diabeteslääkkeet sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, mikä jälleen korostaa suun ja yleisterveyden välistä yhteyttä. Tulokset edelleen osoittavat, että lisääntynyt lääkkeiden osto ja polyfarmasia olivat yhteydessä suurempaan hammaslääkärikäyntien ja niihin liittyvien hoitojen määrään. Käyntien määrä, tutkimukset, paikkaukset, parodontologiset hoidot, juurihoidot sekä hampaiden poistot liittyivät kaikki monilääkitykseen.
Lopuksi tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuolleisuusriskiä lisää huono suunterveys, joka tässä tarkoittaa kahden tai useamman hampaan menetystä lähtötilanteessa, korkeampaa hammaskiven määrää tai kohonnutta ientulehdusindeksiä. Lähtötilanteen parodontiitti liittyi sekä kohonneeseen yleiseen kuolleisuusriskiin että syöpäspesifiseen kuolleisuusriskiin.
Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että monilääkitystä käyttävät potilaat ovat suuremmassa vaarassa kärsiä huonosta suunterveydestä, mikä tulisi huomioida esimerkiksi riskinarvioinnissa hammaslääkärivastaanotoilla. Tulokset vastaavat aiempien tutkimusten havaintoja, mutta tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastelun kohteena olivat lääkkeet. Kliinikoiden tulisi korostaa, että parodontiitti ja huono suunterveys voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa haitallisesti yleisterveyteen ja jopa kuolleisuuteen. Terve suu on tärkeä yleisen terveyden kannalta.
Associations between long-term poor oral health and medication purchases with focus on cancer and death
Freja Frankenhaeuser
HLL
VASTAVÄITTÄJÄ
Tord Berglundh, professori
Göteborgs universitet, Ruotsi
KUSTOS
Eero Mervaala, professori
Helsingin yliopisto
ESITARKASTAJAT
Ulvi Gürsoy, professori
Turun yliopisto
Anna-Maija Tolppanen, professori
Itä-Suomen yliopisto
OHJAAJAT
Jukka H. Meurman, professori emeritus
Helsingin yliopisto
Esa Korpi, professori emeritus
Helsingin yliopisto
Birgitta Söder, professori emerita
Karolinska Institutet, Ruotsi
Verkkojulkaisun osoite:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-84-1531-2