Pärjäisimme hammaslääkäreinä vaikka muinaisessa Egyptissä. Kleopatran alaleukahermo löytyisi samasta kohdasta, mistä omiltakin potilailta, ja saisimme kuningattaren puutumaan, vaikka se olisi viimeinen tekomme. Kheopsin raksatyömaalla paljastuisi tutun näköistä parodontiittia, naksuvia leukaniveliä ja dens in denteä. Suu ei paljon ole parissa vuosituhannessa päivittynyt.
Yuval Noah Hararin kirjan perusteella hammaslääkärin työ tulee sen sijaan päivittymään täysin. Oxfordissa väitellyt historioitsija kirjoittaa tulevaisuudesta, jossa koneoppiminen ja bioteknologia muovailee elämää uuteen uskoon. 21 oppituntia maailman tilasta -kirjassa kerrotaan maailmasta, jossa nyt nuoret hammaslääkärit ovat jotakuinkin viisikymppisiä.
Hararin mukaan teknologia kehittyy niin paljon, että se pystyy pian peittoamaan monen asiantuntijan elämänkokemuksen ja tietomäärän – šakissa niin on jo käynyt, kun Googlen AlphaZero oppi pelin säännöt ja voitti vastustajansa neljässä (sic!) tunnissa. Kuvantamisen ja bioteknologian löydöt yhdistettynä tehokkaisiin massadata-algoritmeihin muuttavat työtä älyttömästi.
30 vuoden päästä massadata-koneäly pystyy tavoittamaan kaikki suusyöpäpotilaat samalla, kun heitä hoitavat ihmiset viettävät kesälomaa, nukkuvat tai ovat reissussa juuri silloin, kun tieto uudesta syöpälääkkeestä tulee julki. Kullankallis kaveri tekoälystä tulee varsinkin kroonisten sairauksien riskien tunnistamisessa ja varhaisessa löytämisessä. Tekoäly ei tarkoita yhtä virtuaalilääkäriä, joka hoitaa kasvokkain pientä määrää potilaita (se työ kuuluu yhä meille), vaan on yksi integroitu tietoverkko, joka hoitaa koko maailman potilaita erilaisten algoritmien määräämänä.
Bioteknologiasta tulee niin tarkkaa, että se havaitsee monet sairaudet aivan alussa, ja tiedosta tulee niin läpinäkyvää, että potilaiden on myös hoidatettava sairautensa. Jos maajoukkuehiihtäjältä löytyy tulehdusmarkkereita puskeva perikoroniittinen viisuri, valmentajan on helppo edellyttää hammaslääkärikäyntiä ennen kisamatkaa – yksilöllinen riski on mitattavissa.
– Ihmiset saavat kaikkien aikojen parasta terveydenhoitoa, mutta juuri siksi he ovat todennäköisesti koko ajan sairaita, Harari kirjoittaa.
– On yksi asia jatkaa tupakointia, vaikka tilastot kertovat, että polttamisen ja keuhkosyövän välillä on yhteys. On aivan eri asia jatkaa polttamista huolimatta varoituksesta, jonka biometrinen anturi antaa havaittuaan 17 muuttunutta solua vasemman keuhkosi yläosassa.
Nyt, kun koko tekoälyn läpimurto on vielä edessä, Harari kehottaa tekemään hieman töitä.
Jotta tieto ihmisten käyttäytymisestä, sairauksista ja kehon toiminnoista päätyisi lääkäreille, hammaslääkäreille, insinööreille ja koodaajille, ihmisten on luotettava tieteelliseen maailmankuvaan vaihtoehtohoitojen sijasta. On tärkeää oikaista virheellistä tietoa ja popularisoida oman tieteenalan tutkimustuloksia. Kaikkein parasta tavaraa olisi kunnon Hollywood-leffa parodontiittisella ja sydäninfarktiin johtavalla sivujuonteella, mutta mikä tahansa blogi, sarjis, romaani tai taideteos toimii. Mitä tärkeämmältä suunterveys vaikuttaa maallikoiden mielessä, sitä varmemmin hammaslääkärit ovat osa tiedon isointa kakkua, kun siihen sytytetään kynttilät ja joku puhaltaa ne.
Osa hammaslääkäreistä on jo aloittanut tämän vaikuttamistyön. Kokemuksista tullaan kertomaan tällä palstalla kevään aikana.
Lue myös: Lähitulevaisuuden rakennemuutoksia arvuutellaan – todellinen muutos tulee digitalisaatiosta. Duodecim 2019; 135(1): 7-8, Juha Tuominen, pääkirjoitus.
Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta, Bazar, 2018