Hoitotoimenpiteitä sisältävien hammaslääkärissäkäyntien määrä yksityissektorilla väheni 53 000:lla vuosien 2015 ja 2016 välillä, ilmenee Kelan tutkimuksesta.
Hammashoidosta Kela-korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni 5,7 prosenttia. Lääkärissäkäynneistä korvausta saaneiden määrä pieneni 2,7 prosenttia ja tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus 2,2 prosenttia.
Palveluja käyttäneiden osuus väheni lähes kaikissa tarkastelluissa palveluissa suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienituloisemmasta ryhmästä oli kyse.
Hammashoidon hoitotoimenpiteitä sisältävissä käynneissä ja suuhygienistillä käynneissä sekä jossain määrin laboratorio- ja radiologisissa tutkimuksissa keskimääräiset kustannukset käyntiä kohti olivat suurimmillaan pieni- ja suurituloisilla ja pienimmillään keskituloisilla.
Pienituloisimpien suuret kustannukset saattavat tutkimuksen mukaan johtua kasaantuneesta palvelutarpeesta, jolloin esimerkiksi hammaslääkärissäkäynnillä joudutaan tekemään paljon toimenpiteitä, kun hoitoon viimein tullaan.
Tutkimusraportin tekijöiden tulkinta on, että korvausten merkittävä pienentäminen ei näytä suuresti vähentäneen yksityissektorin palvelujen käyttöä, ja kokonaan itse maksettaville tai yksityisen sairauskuluvakuutuksen korvaamille yksityissektorin palveluille on todennäköisesti kysyntää myös sote-uudistuksen jälkeen.
– Korvausta saaneiden määrä ei ehkä ole dramaattisesti vähentynyt, mutta pudotus suun terveydenhuollossa on kuitenkin selvä. Lisäksi tiedämme, että hammaslääkärissäkäyntien määrä yksityissektorilla on vähentynyt yli 10 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016, toteaa Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.
– Ja kuten tutkimuksesta huomaamme, korvausten leikkaus on vaikuttanut eniten pienituloisten hoitoon. Kelakorvaus on ollut yhteiskunnalle yksinkertainen ja edullinen tapa huolehtia perustuslain asettamasta velvoitteesta turvata terveyspalvelut koko väestölle. On sääli, että se on näyttäytynyt monen poliitikon mielessä turhana ja josta on ollut helppo leikata.
Hammaslääkäriliitto on painottanut sote-uudistusta ja potilaan valinnanvapautta koskevissa kannanotoissaan hyvinvointierojen kaventamista, riittävää rahoitusta ja alan koko työvoimakapasiteetin hyödyntämistä.
– Suun terveydenhuollossa potilaan valinnanvapauden toteutumiseksi tarvitaan myös mahdollisimman monen yksityisen toimijan mukanaolo, Pöyry muistuttaa.
Kelan tutkimuksessa sairausvakuutuskorvausten leikkausten vaikutuksista hoidon kysyntään tarkasteltiin käyntejä, jotka oli tehty tammi–kesäkuussa vuosina 2013–2016, ja joista oli maksettu korvaus kyseisen vuoden tammi–syyskuun aikana.
Lue koko tutkimus tästä.