Hammaslääkäriliiton uusi kunniajäsen, emeritusprofessori Hannu Hausen on haastateltavana nykyisellä työpaikallaan, Hammaslääkäriliitossa. Terveellisten kasvu- ja elinympäristöjen puolestapuhujalla riittää virtaa ja innostusta edelleen toimia ja vaikuttaa väestön suunterveyden turvaamiseksi ja kohentamiseksi.
Osa-aikaisen terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkärin toimenkuvaan kuuluvat mm. terveyden edistämiseen liittyvien asioiden seuraaminen, näiden asioiden yhteyshenkilönä toimiminen liiton ja muiden tahojen välillä sekä osallistuminen yhteistyöprojekteihin ja kokouksiin liiton edustajana.
– Melkoinen osa työtäni on olla median käytössä. Terveysjutut ovat nyt muotia, mikä on tietysti hyvä asia, Hausen iloitsee.
Lisäksi hän luonnostelee liiton lausuntoja suunterveyteen liittyvistä viranomaisasiakirjoista ja laatii niitä välillä omissa nimissäänkin.
– Yksi toimintatapani on se, että jos huomaan suunterveyteen liittyviä epäkohtia, pyrin tarttumaan niihin esimerkiksi mielipidekirjoituksen muodossa.
Tunnustettu tutkija
Mistä tämä kaikki innostus väestön suunterveyden puolesta toimimiseen kumpuaa?
Hausenilla on takanaan mittava tutkijanura. Erityisesti hän on tutkinut karieksen esiintyvyyttä, sitä määrittäviä tekijöitä ja sen hallintaa. Tärkeimpinä ryhmänsä tutkimuksina Hausen pitää satunnaistettuja kliinisiä kokeita Vantaalla 1990-luvulla ja Porissa 2000-luvulla.
– Ne olivat ryhmällemme suuria voimainkoetuksia, ja kysymys on todella meidän saavutuksistamme, ei minun, vaatimaton Hausen korostaa.
– Vantaan ja Porin tutkimusten lähtökohtana olivat aiemmista tutkimuksistamme saadut tulokset ja kokemukset. Ilman niitä ei näin suuriin hankkeisiin olisi ollut mahdollista ryhtyä.
Porin tulos kertoi, että sellaisissakin väestöissä, joissa kariesvaurioita keskimäärin esiintyy vähän, niiden syntyä voidaan edelleen vähentää, jos potilaat saadaan itse osallistumaan karieksen hallintaan.
– Ilman näiden kliinisten kokeiden tuloksia olisi varmasti jäänyt myös Yngve Eriksson -palkinto saamatta.
Palkinto myönnetään kolmen vuoden välein tunnustuksena merkittävästä panoksesta suun sairauksien ehkäisyssä. Palkinnon saajat valitsee 5-henkinen raati, jonka nimittää Swedish Patent Revenue Fund ja ORCA – the European Organization for Caries Research.
Itä-Suomesta Pohjois-Suomeen
Tutkimusala valikoitui kiinnostuksen mukaan, mutta alun perin hammaslääkärin ura valikoitui ajautumalla.
– Ylioppilaaksi kirjoitettuani minulla ei ollut aavistustakaan, mitä alkaisin opiskella. Äitini ja hänen sisarensa olivat hammaslääkäreitä, ja äiti neuvoi, että kokeilepa hammaslääketiedettä. Omaehtoinen kiinnostus alaan heräsi vasta kandivaiheen jälkeen.
Hannu Hausen suoritti opintonsa Turun yliopistossa. Perhe oli muuttanut 1950-luvun alussa Hämeenlinnasta Turun lähelle Littoisiin suvussa kulkeneeseen taloon, joka on nyt toista sataa vuotta vanha ja jossa Hausen asuu nykyään vaimonsa kanssa.
Valmistuttuaan hän toimi Tuupovaarassa kouluhammaslääkärinä 1968–72 ja terveyskeskushammaslääkärinä Nilsiässä 1972–74. Sieltä hänet bongattiin kariologian opettajaksi Kuopion korkeakouluun. 1980-luvun alussa hän toimi Kuopion kansanterveystieteen assistenttina.
Tätä seurasi epidemiologian opiskelujakso USAssa North Carolinan yliopistossa, josta tuomisina oli Master of Public Health -tutkinto 1984. Paluun jälkeen oli vuorossa noin vuoden mittainen jakso Kuopion yliopiston kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian määräaikaisena professorina ja kansanterveystieteen laitoksen johtajana.
Sosiaalihammaslääketieteen professorina Kuopiossa Hausen oli hammaslääketieteen tiedekunnan lakkauttamiseen asti 1985–1995.
– Olimme siinä onnellisessa asemassa, että koko sosiaalihammaslääketieteen laitos ihmisineen siirtyi Ouluun, kun Kuopion laitos lakkautettiin.
– Kuopiossa sosiaalihammaslääketiede oli ollut luonnollinen osa hammaslääketieteellistä tiedekuntaa, mutta Oulussa olimme outoja lintuja, ja vaati ison työn, että oppiaineemme merkitys alettiin pikkuhiljaa ymmärtää.
Hausen asui viikot Oulussa ja matkusti viikonlopuiksi Kuopioon. Kun vaimo jäi eläkkeelle, perhe muutti Littoisiin, jonne viikonloppumatkat sittemmin suuntautuivat.
Hausen toimi myös Oulun hammaslääketieteen laitoksen johtajana vuosina 2006–09. Yliopistolta hän jäi eläkkeelle 2010.
Kaikista työtehtävistä mieluisinta on ollut harjausopetuksen ja fluoripurskuttelujen organisointi koululaisille Tuupovaarassa sekä säännölliset käynnit joka ikisellä kyläkoululla antamassa terveysneuvontaa niin koululaisille kuin heidän vanhemmilleenkin.
– Ihmiset arvostivat sitä ja olivat innolla mukana. Vasta vähän aikaa sitten viskasin roskiin noilla reissuilla loppuun kuluneen diaprojektorin, naurahtaa Hausen.
Työryhmiä, järjestöjä ja musiikkia
Hausen on toiminut lukuisissa järjestötehtävissä ja työryhmissä, esimerkiksi Hammaslääkäriliiton hallituksessa, Hammaslääkäriseuran hallituksessa ja asiantuntijalautakunnassa, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä tutkimusapurahojen myöntämisestä. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti seuran Kansanterveysjaostossa, jonka kunniajäsen hän nykyisin on.
– Tosi mielenkiintoisia keskusteluja olen saanut kuulla ja käydä niin Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin neuvottelukunnassa kuin ETENEssäkin (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta).
– Tällaisissa luottamustehtävissä toimiessa on ollut hyödyllistä, että uran varrella on kertynyt työkokemusta paitsi suunterveydenhuollon myös kansanterveystieteen alalta.
Kaikilla niillä foorumeilla, joilla käytävään keskusteluun Hausen on osallistunut, hän on sinnikkäästi puhunut terveyden edistämisen puolesta sellaisinakin aikoina, jolloin muut asiat ovat syrjäyttäneet terveyden edistämisen julkisesta keskustelusta ja poliittisen päätöksenteon asialistalta.
Anekdooteistaan tunnetulle Hausenille tulee mieleen omaan perheeseen liittyvä tositarina.
– Nuorimmaisemme aloittaessa koulutaivaltaan minulla oli vaikeuksia saada häntä harjaamaan hampaitaan. Kerran töistä kotiin palatessani poika oli ovella vastassa ilmoittaen innostuneesti: ”Isä, sinä olet ollut ihan oikeassa hampaiden harjaamisesta. Meidän luokassa kävi tänään hammashoitaja, joka neuvoi meitä tekemään juuri niin kuin sinä olet sanonut.”
Nuoruudesta saakka Hausenin mukana on kulkenut vahva musiikkiharrastus. Jo lukiolaisena hän oli perustamassa Turun oopperayhdistystä. Nykyään Hausenilla on Turun filharmonisen orkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin kausiliput. Elokuvateatterissa hän seuraa säännöllisesti videoituja Metropolitanin ooppera- ja Bolshoi-teatterin balettiesityksiä.
– Minulla on laaja musiikkikirjasto iPodilla ja laadukkaat kuulokkeet, jotka ovat mukana kaikilla reissuillani. Koiran kanssa ulkoillessa kuulokkeet kumminkin pysyvät kotona, sillä tuolloin me kumpainenkin tarkkailemme luontoa kaikilla aisteillamme.
Hannu Hausen
- syntymäaika ja -paikka: 9.10.1944 Hämeenlinna
- koulutus: HLL TY 68, HLT KY 83, MPH (Master of Public Health, Epidemiology) University of North Carolina 84, EHL (hammashuolto) 86
- työ: terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri, Hammaslääkäriliitto ja lääketieteellinen neuvonantaja, NHG Benchmarking
- perhe ja koti: vaimo, 3 lasta ja 5 lastenlasta
- Paras työväline: Tietokone
- Paras kirja: Mihail Šolohovin Hiljaa virtaa Don
- Paras ruoka: Pinaattiohukaiset ja vesi
- Paras paikka: Kesäasunto Pohjois-Karjalassa