Sädehoitoa käytetään pään ja kaulan alueen syöpien (HNC) hoidossa joko itsenäisenä hoitokeinona, leikkauksen liitännäishoitona tai kemosädehoitona. Sädehoidolla on kuitenkin useita suunterveyttä heikentäviä haittavaikutuksia, jotka altistavat hampaiston parodontiitille.
Parodontiitin diagnostiikan ja hoidon tueksi on tunnistettu useita biomarkkeriehdokkaita, kuten matriksin metalloproteinaasi 8 (MMP-8), mutta biomarkkerien käyttökelpoisuutta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu pään ja kaulan alueen sädehoitopotilailla. Tämä väitöskirjatutkimus tutki parodontiumin tilaa ja parodontiitin biomarkkereita sädehoitoa saavilla HNC-potilailla.
Tutkimuspotilaat (n = 21) olivat turkkilaisesta Başakşehir Çam and Sakura City -sairaalasta. Kaikilla potilailla oli pään ja kaulan alueen karsinooma, johon he saivat sädehoitoa. Parodontologi suoritti parodontologisen kliinisen tutkimuksen ennen sädehoitoa sekä kuukausi sädehoidon jälkeen. Näillä käynneillä potilailta kerättiin suuhuuhdenäytteet, kuten myös kuusi viikkoa kestäneen sädehoidon aikana. Biomarkkeripitoisuudet selvitettiin laboratoriomenetelmin muun muassa ELISA:lla, gelatinolyyttisellä zymografialla ja aktiivisen (a)MMP-8:n pikatestillä. Tutkimuksessa verrattiin parodontiumin tilaa ennen sädehoitoa ja sen jälkeen sekä havainnoitiin biomarkkeripitoisuuksia sädehoidon eri vaiheissa. Lisäksi pyrittiin selvittämään biomarkkerien yhteyttä parodontiitin etenemiseen, joka arvioitiin kliinisen kiinnityskudoskadon lisääntymisenä.
Kaikki potilaat olivat nykyisiä tai entisiä tupakoitsijoita, ja heillä oli parodontiitti. Tutkimuksissa havaittiin parodontiitin pahenevan sädehoidon myötä, sillä ientaskujen syvyys, kiinnityskudoskato sekä ikenen verenvuoto lisääntyivät (p < 0,05). Keskimääräinen kiinnityskudoskadon lisääntyminen oli 0,127 mm (SD = 0,132 mm) (p < 0,001) verratessa juuri ennen sädehoitoa ja kuukausi sen jälkeen tehtyjä mittauksia.
Tärkeimmät biomarkkerilöydökset olivat aMMP-8:n ja kokonais-MMP-8:n pitoisuuksien nousu sädehoidon aikana sekä aMMP-8 yhdistyminen parodontiitin etenemiseen (p < 0,05). MMP-8 on kollageenia hajottava entsyymi, joka aktiivisessa muodossaan vaikuttaa merkittävästi parodontaalikudoksen tuhoutumiseen parodontiitin edetessä.
Tuloksemme osoittavat, että aMMP-8-tuolinvierustesti voi toimia hyödyllisenä työkaluna etenevän parodontiitin varhaisessa diagnostiikassa sädehoitoa saavilla HNC-potilailla. Suuhuuhdenäytteen biomarkkerit voivat tulevaisuudessa tarjota arvokasta lisätietoa parodontiitin tilasta, erityisesti suunterveyden heikentyessä sädehoidon vaikutuksesta.
Väitöskirjatutkimus tehtiin Helsingin yliopistolla suu- ja leukasairauksien osastolla, yhteistyössä turkkilaisen Altınbaş-yliopiston suu- ja hammasterveysosaston sekä Amsterdamin yliopisto ACTA:n suun biokemian osaston kanssa.
Matrix metalloproteinase-8: a potential mouth-rinse biomarker for periodontitis in patients receiving radiotherapy for head and neck carcinoma
Ella Brandt
HLL
VASTAVÄITTÄJÄ
Kyösti Oikarinen, emeritusprofessori
Oulun yliopisto
KUSTOS
Jaana Rautava, apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
ESITARKASTAJAT
Tülay Lindberg, apulaisprofessori
Karolinska institutet
Jari Kellokoski, professori
Itä-Suomen yliopisto
OHJAAJAT
Jaana Rautava, apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
Jaana Hagström, professori
Turun yliopisto
Timo Sorsa, professori
Helsingin yliopisto
Verkkojulkaisun osoite:
http://hdl.handle.net/10138/603108