Hammaslääkärien ja hammaslääkäriopiskelijoiden persoonallisuuden piirteitä on jonkin verran selvitetty aiemmissa tutkimuksissa. Niissä on esimerkiksi selvinnyt, että persoonallisuuden piirteet ja muut ei-kognitiiviset ominaisuudet, kuten vuorovaikutustaidot, ennustavat opinnoissa pärjäämistä.

Vakavat puudutusreaktiot ovat hyvin harvinaisia. Hammaspuudutteissa usein käytetty adrenaliini voi aiheuttaa epämiellyttävää tuntemusta ja sydämentykytystä, mutta varsinaisia haittavaikutuksia ei puuduttamisen yhteydessä juurikaan tavata.

Hammaslääkärilehdessä 6/2022 käsittelin sitä, kuinka tiede toimii usein varsin tehottomasti ja tuottaa huonolaatuista tutkimusta, mikä tuo vain vähän lisäarvoa potilaille ja yhteiskunnille sekä voi joskus jopa aiheuttaa haittaa (1).

Suun mikrobikasvusto on valtavan lajirikas. Stabiilin, usein jo syntymävaiheessa saatujen mikrobikantojen muodostaman plakkikasvuston lisäksi sinne voi pesiytyä mitä moninaisimpia lajeja. Mainittakoon esimerkkinä joskus pitkittyneissä juurihoidoissakin tavattavat pseudo­monakset.

Tieteellisen tiedon uskottavuus perustuu suurelta osin sen toistettavuuteen.

Figueroa-Fernadez ym. julkaisivat meta-analyysin, jossa tutkittiin eri puudutusaineiden tehokkuutta kirjallisuuden pohjalta (Clin Oral Invest 2021; 25: 6779–90). Tarkastelussa olivat PubMed-, Scholar- ja Cochrane Collaboration -tietokannat, ja kysymys liittyi hammasanestesian kestoon.