Kun Parolassa kasvanut Marko Ahonen sai peruskoulunsa päätökseen, vaihtoehtoja oli käytännössä vain kaksi: lukio ja sen jälkeen ammattikorkeakoulu tai ammattikoulu.
– Yliopistosta ei pienellä paikkakunnalla edes puhuttu vaihtoehtona, hän sanoo.
Ahonen valitsi ammattikoulun. Hän valmistui aikanaan elektroniikka-asentajaksi ja muutti sitten Tampereelle jatkamaan opintoja ammattikorkeakoulussa. Sähköinsinöörin tutkinnosta jäi kuitenkin puuttumaan oppiharjoittelu, sillä kiinnostus alkoi suuntautua muualle.
– Hoksasimme kaverin kanssa, että ylioppilaaksi pystyy kirjoittamaan käymättä lukion kursseja. Menimme Pyynikin aikuislukion rehtorin luo ilmoittautumaan suoraan kirjoituksiin.
Rehtori ei ottanut ilmoittautumista mukisematta vastaan, mutta kaverukset saivat hänet vakuutettua siitä, että näin voi menetellä.
Insinöörikoulun ansiosta esimerkiksi matematiikka ja fysiikka olivat Ahosella hallussa paremmin kuin lukion kurssit käyneillä, joten pian hän pääsi kutsumaan sukulaisensa ylioppilasjuhliin.
Valmennuskurssin jälkeen tie avautui ensimmäisellä yrittämällä Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselle.
Tutkimustyö kiinnosti
Ahosen kiinnostus tieteellistä tutkimusta kohtaan heräsi lääketieteen opiskelijoille suunnatulla luennolla. Siellä syöpätutkija Akseli Hemminki kertoi geneettisesti muunneltujen virusten käyttämisestä syöpää vastaan.
Helsingin yliopiston tutkijalääkärilinjalla on mahdollista aloittaa väitöskirjaan tähtäävä tutkimustyö heti opintojen alussa. Ahonen marssi Hemmingin työhuoneeseen ja ilmoitti haluavansa ryhmään mukaan.
– Minut toivotettiin tervetulleeksi linjalle, ja tein illat ja viikonloput tutkimusta.
Tutkimuksissa viruksiin siirrettiin ihmisen immuunipuolustukseen liittyviä geenejä. Väitöskirjaa ei kuitenkaan syntynyt, sillä klinikka vei liian paljon aikaa hammaslääkäriksi valmistumisen jälkeen.
– Kliininen työ oli liian hauskaa, Ahonen toteaa.
Hän työskenteli yksityisillä hammaslääkäriasemilla pääkaupunkiseudulla, kunnes sattuma kuljetti Hämeenlinnaan.
– Päädyimme juttusille itähelsinkiläisen karaokebaarin nurkkapöydässä istuneen miehen kanssa. Hän sattui olemaan ison ketjun rekrytointipomo ja pyysi meitä lähtemään maanantaisin Hämeenlinnaan töihin.
Pian Helsinki vaihtui Hämeenlinnaan kokonaan.
– Katselimme häämatkalla netistä asuntoja Hämeenlinnasta. Satuimme löytämään unelmien remontoitavan asunnon, ja päädyimme ostamaan sen heti Suomeen tultuamme.
Ahonen aloitti samalta vuosikurssilta hammaslääkäriksi valmistuneen Katariina-vaimonsa kanssa työskentelyn samalla yksityisellä vastaanotolla.
Kustannustehokasta hammashoitoa
Marko Ahonen keskittyy vastaanotolla digitaaliseen hammaslääketieteeseen, jossa hoito suunnitellaan tietokoneavusteisesti kolmiulotteisen kuvan perusteella. Puoliso Katariina vastaa kirurgisista toimenpiteistä.
Digitaalisesti voidaan suunnitella niin proteettisia, kirurgisia kuin ortodonttisiakin toimenpiteitä. Jäljennökset hampaista saadaan intraoraalikameralla, ja hoito saadaan toteutettua nopeasti ja tarkasti.
Ahonen esittelee purentakiskoa muistuttavaa implanttiohjainta, jonka avulla hammasimplantti menee kerralla oikeaan paikkaan. Perinteisesti kirurgi laittaa implantin paikalleen vapaalla kädellä ja usein vielä kaksiulotteisen kuvan perusteella, jolloin virheitä sattuu helposti.
– Digitaalitekniikka mahdollistaa optimaalisen implantin sijainnin kustannustehokkaasti, Ahonen sanoo.
Pariskunnan tavoitteena on ollut alusta asti tehdä laadukasta työtä nostamatta silti hintoja. Tämä on tuonut klinikalle paljon potilaita eri puolilta Suomea.
Ahonen kokee, että laajoja kokonaishoitoja tekevän yleishammaslääkärin pitää tehdä kaikki paremmin kuin erikoishammaslääkärin.
– Työ opettaa tekijäänsä. Parasta digitaalisessa hammaslääketieteessä on välitön palaute, joka pakottaa oppimaan ja tekemään parempaa. Laatu ja tarkkuus tulevat tekijän kädestä, hän sanoo.
Ahonen kirjoittaa parhaillaan tutkimusartikkeleita implanttiohjaimen kustannustehokkuudesta ja tarkkuudesta 70 potilaaseen perustuvaan aineistoon pohjautuen. Tähtäimenä on jälleen väitöskirja, ja materiaalia on jo moneen artikkeliin.
Ahoset ovat saaneet työstään myös kansainvälistä tunnustusta: Nizzan maailmankongressissa heidät palkittiin parhaasta posterista.
Osaaminen jakoon
Ahonen ei halua pantata osaamistaan itsellään. Hän jakaa avoimesti kokemuksiaan digitaalisten menetelmien ja keraamisten rakenteiden käytöstä perustamassaan Cerec Finland -blogissa. Facebookin Cerec Finland -ryhmässä hammaslääkärit voivat keskustella potilastapauksista avoimesti.
– Haluan näyttää, että tällaisia asioita voi tehdä sekä herättää keskustelua, Ahonen sanoo.
Hänen mukaansa keskustelu on muuten Suomessa usein valitettavan rajoittunutta ja negatiivista.
– Ne jotka osaavat, haluavat pitää tiedot ja potilaat itsellään.
Ahonen myös kouluttaa viikoittain hammaslääkäreitä sekä Suomessa että ulkomailla digitaalisen hammaslääketieteen saloihin. Yliopistoissa 3D-opetusta on vielä varsin vähän tarjolla Kuopion yksikköä lukuun ottamatta.
Ahonen itse on oppinut asiantuntijaksi oman työnsä kautta. Tässä ovat auttaneet sähköinsinööriopinnot, pitkäaikainen valokuvausharrastus sekä tietokoneiden kanssa toimiminen lapsesta saakka.
– Hammaslääketiede on erittäin loogista. Kun ymmärtää tietokoneita, ymmärtää myös hammaslääketiedettä, Ahonen kuittaa.
Marko Ahonen
- syntymäaika ja -paikka: 7.12.1983, Hämeenlinna
- koulutus: HLL Helsingin yliopisto 2011
- työ: yksityishammaslääkäri Mehiläisessä
- perhe: vaimo Katariina ja 4-vuotias poika Paavo
- koti: Hämeenlinnan keskustassa
- Paras työväline: Tietokone
- Paras potilas: Motivoitunut ja kiinnostunut
- Paras kirja: John Grishamin lakikirjat audiokirjoina kuunneltuina
- Paras ruoka: Sushi tai nepalilainen tällä hetkellä
- Paras paikka: Koti – siellä sielu lepää