Nuoren hammaslääkärin on paras höristää korviaan, kun uutisissa on Ruotsin postileima. Ainakin siksi, että niistä kysytään pahoja tentissä. Vipeholmin toffeetaru täytyy tuntea valmistumisensa, ja nuuska potilaiden luottamuksen tähden. Kuningaskunta nyt vaan onnistuu olemaan solmun edellä koko laivastollaan: se elää ensimmäisenä niin onnistuneet prinsessatarinat kuin jo kauan ennen Suomen rantaviivaa mereen kipatut mönkämissiot.
Mutta toffee ja nuuskahuuli eivät ole kaikki. Mistä ruotsalaiset nuoret kollegat haluavat juuri nyt puhua?
Ainakin hammashoidon saatavuudesta ja hammaslääkärien työajasta, kirjoittaa yleishammaslääkäri Erik Nordin Ruotsin hammaslääkärilehdessä. Nordinin kysymys kuuluu, millaisena palveluna hammashoito jatkossa nähdään.
– En itse ole varma, mitä mieltä asiasta olen, ruotsalaiskollega sanoo.
– Kustannukset kasvavat aukioloaikojen pidentyessä. Pitäisi miettiä, mihin palveluun hammashoitoa halutaan tulevaisuudessa verrata – ostoskeskuksiinko?
Etelä-Ruotsissa yleishammaslääkärinä työskentelevä Nordin arvelee, että moni eläkeikää lähestyvä kollega kääntyy kannoillaan, jos viikonloppu- ja iltatyöstä tulee alan normivaatimus.
– Kokeneiden kollegoiden katoon ei meillä ole varaa, hän aprikoi. Nordinin oma praktiikka on auki arkisin 53 tuntia. 40-tuntista työviikkoa tekevä aikuinen ehtii hammaslääkäriin 13 jäljelle jäävän tunnin aikana.
– Toki eri elämäntilanteissa löytyy aina ihmisiä, jotka ovat valmiita myös sunnuntaityöhön, mutta siitä halutaan myös korvaus, Nordin kirjoittaa.
– Siltikin: pitääkö hammaslääkärin olla saatavilla mihin hintaan tahansa?
Toiseksi keskustelun aiheeksi Nordin itse nostaa työolosuhteet.
– Työoloista täytyy tehdä niin hyvät kuin puitteet antavat mahdollisuuden, Erik Nordin kirjoittaa.
– Se taas onnistuu vain, jos asiaa ajavia kollegoita on paljon.
Nordinin omassa paikallisjärjestössä päätettiin, että jokainen lääkäri saa työn puolesta yksilölliset kuulosuojaimet. Työfysioterapeutti ja työterveysinsinööri kiersivät useissa toimipisteissä mittaamassa äänenvoimakkuuksia potilastyön aikana. Hammaslääkärien työasuun kiinnitetty mikrofoni ja potilasta kohti suunnattu äänenvoimakkuuden mittari keräsivät dataa muun muassa ultraäänen aiheuttamasta melusta.
– Työpaikoilla tämän kuuluisi olla osa isompaa yhteistä tavoitetta: potilaan parempaa hoitoa ja työpaikan houkuttelevuutta, Nordin päättää.
Kolmanneksi Nordin kirjoittaa keinoälystä.
Teknikon luona käydessään hammaslääkäri huomaa helposti, kuinka perinteinen käsityöammatti on säilynyt elossa siitä huolimatta, että tiloissa käytetään myös uutta tekniikkaa ja robotteja. 3D-tulostimissa ja digitaalisissa työsuunnitelmissa ei ole mitään erikoisempaa.
– Mutta meillä on tottuminen ajatukseen, että keinoäly tulisi käyttöön korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa, Nordin sanoo.
Ruotsin lääkäriliiton puheenjohtaja Heidi Stensmyren on ottanut hiljattain kantaa keinoälyn käyttöön potilastyössä. Kanta oli positiivinen.
– Det handlar om att utvecklas eller avvecklas (joko kehitymme tai lopetamme).
Nordin ottaa esimerkin: IBM:n valmistama keinoälyrobotti Watson kahlasi viime elokuussa 20 000 syöpäalan julkaisua ja löysi oikean diagnoosin 60-vuotiaalle, epätyypilliselle leukemiapotilaalle alle kymppiminuutissa. Lääkärit olivat hakeneet oikeaa vastausta kuukausia.
– On vain ajan kysymys, milloin diagnostiikka tehdään peltipurkissa työpöydän alla, pohtii Erik Nordin ja toivottaa kaikille oikeaa asennetta väistämättömään.
Vaan kylläpä teki hyvää käydä Ruotsin puolella! Ei stressiä keinoälyn viemistä työpaikoista, viikonloppuihin venyvistä töistä eikä edes kuulon tuhoavasta melutyöstä. Laitetaan asiat meilläkin kuntoon yhtä tyylikkäin elkein. Ja totta kai ennen kuin ruotsalaiset ehtivät, eller hur?
Lähteet: tandläkartidningen.se
Erik Nordin 8.2.2017: Behöver vi tillgänglighet till varje pris? 27.10.2016: Diagnos i en plåtburk 10.3.2017:
Fackligt arbete gör skillnad
Anni Temonen
toimittaja / Nuori poraa
anni.temonen@fimnet.fi