Heikki Kyöstilän läsnäolo ei isommin hetkauta Planmecan tuotantotiloissa. Pieni nyökkäys tervehdykseksi työntekijöiltä yhtiön pääomistajalle riittää, ja arkinen aherrus jatkuu.
Kyöstilä esittelee sujuvasti tuotantoa ja tuntuu tuntevan eri työvaiheet sekä koneet kuin taskunsa.
– Pakkohan se on tuntea, kun täällä pyörii aamusta iltaan, Kyöstilä hymyilee.
Tunnettavaa riittää. Helsingin Herttoniemeen on ripoteltu yhteensä seitsemän Planmecalle kuuluvaa rakennusta, joissa on 70 000 neliötä tilaa niin tuotekehitykseen, tuotantoon kuin myyntiin ja koulutukseen.
Planmeca Oy on maailman johtavia hammashoitoteknologian yrityksiä. Konserni koostuu ryppäästä yhtiöitä, jotka työllistävät yhteensä noin 2 700 henkilöä. Kyöstilä perusti yrityksen vuonna 1971 veljensä Tapio Kyöstilän kanssa ja on nyt 72-vuotiaana edelleen sen kasvot.
Eikä pelkästään kasvot. Kyöstilä on aktiivisesti mukana kaikessa toiminnassa. Hän kuuluu yhtiön hallitukseen ja kiertää yhä maailmalla aktiivisesti jakelijoiden ja asiakkaiden luona.
Kun ensimmäisen potilastuolin suunnittelu alkoi kulosaarelaisessa autotallissa, oli välittömästi kohteena kansainväliset markkinat. Näin kovaa menestystä ja yli 700 miljoonan euron liikevaihtoa oli silti perustajankin mahdotonta ennakoida – esimerkiksi Herttoniemestä 1990-luvulla hankittu tontti jäi pian pieneksi.
– Alusta asti on ollut tarkoitus pitää tuotanto Suomessa. Harmi ettei kaikkia rakennuksia saanut samalle tontille, Kyöstilä kertoo.
Onneksi toimipisteet sijaitsevat lähellä toisiaan, eikä kotikaan ole kaukana. Kun Kyöstilä käy hakemassa kotoaan Tammisalosta matkalaukun illan Saksan matkaa varten, on hän reilun varttitunnin päästä jo takaisin konttorilla.
Yrittäjyys kiinnosti, hammastarvikkeet sattumaa
Orimattilalaisessa maanviljelijäperheessä varttunut Kyöstilä opiskeli merkonomiksi Lahden kauppaopistossa. Nuori mies oli kiinnostunut yritysmaailmasta, mutta hammasalan tarvikkeet tulivat eteen sattumalta. Kun Kyöstilä haki avoinna ollutta paikkaa Hammasväline Oy:stä, myös sotilaallinen jämäkkyys avitti työnsaantia.
– Toimitusjohtajana oli vanha majuri, ja olin sotilaspuvussa hakemassa työpaikkaa. Se varmaan vaikutti, kun kopsautin kantapäät yhteen, että toi kaveri otetaan, Kyöstilä muistelee.
Hammasalan tarvikkeiden parissa hän pääsi heti tunnustelemaan kansainvälistä ilmapiiriä.
– Vaikka se oli tuontikauppaa, siellä näki, miten ala toimi ympäri Eurooppaa. Se oli hyvä näköalapaikka, Kyöstilä muistelee.
Seuraavassa työpaikassa Siemensin myyntiedustajana Kyöstilä keräsi puolenkymmentä vuotta lisäkokemusta hammas-alan tarvikkeista, hammaslääkäreistä ja -asemista. Vuodet opettivat, että tarvikkeissa, erityisesti potilastuoleissa, olisi paljon petrattavaa. Havainto poiki päätöksen perustaa yritys.
Planmecan alkuvaiheessa 1970-luvulla pääomien puute jarrutti kasvua, sillä tuotekehitysrahat olivat tiukassa. 1980-luvulla yhtiön kehittämä mikroprosessoriohjattu hoitotuoli ja panoraamaröntgenlaite olivat uraauurtavia keksintöjä ja potkaisivat yrityksen tukevalle kasvu-uralle.
Kyöstilä tunnetaan vaatimattomuudestaan, mutta yritystään hän uskaltaa kehua.
– Hammaslääketieteen alueella Planmeca on valtavan tunnettu ympäri maailmaa. Sitä ei moni ymmärrä, kuinka valtava arvo me ollaan tehty rajan ulkopuolelle. Vuosi vuodelta yhtiö on entistä enemmän arvostettu, ja sitä pidetään johtavana talona, Kyöstilä toteaa.
– Täällä tehdään korkeaa teknologiaa, joka on hammaslääkärille työtä helpottavaa, nopeuttavaa ja diagnoosia parantavaa. Se on kaiken lähtökohta.
Nyt alaa valtaa 3D-kuvantaminen, ja konserni on laajentanut tuotteitaan muun muassa raajojen kuvantamiseen ja mammografiaan.
Vaikka diagnooseja helpottavia laitteita kehitetään jatkuvasti, ei hammaslääkärien tarvitse pelätä töiden loppumista.
– Se on ihan selvää, että hammaslääkäreitä tarvitaan. Potilaat ikääntyvät, vaativampia töitä tulee entistä enemmän. Työn määrä ei vähene, vaativa työ lisääntyy – halutaan tehdä oikomista, halutaan tehdä kruunuja ja implantteja nykyteknologialla. Ehkä se muuttuu, että juurihoitoja tehdään vähemmän tulevaisuudessa.
Eläkepäiville ei kiirettä
Talouslehti Forbes nosti Kyöstilän vuonna 2016 miljardöörilistalle. Noin parin miljardin euron laskennallisella varallisuudella hän oli listalla viime vuonna maailman tuhannen rikkaimman joukossa.
Ainakaan rahan vuoksi Kyöstilän ei olisi tarvinnut tehdä mitään vuosikausiin, mutta yrittäminen ja Planmeca ovat hänen intohimonsa. Eläkeaatoksista on turha edes kysyä.
Muodikkaaseen startup-kulttuuriin kuuluu sarjayrittäjyys, jossa innokkailla on monta rautaa tulessa. Kyöstilä on kuitenkin halunnut keskittyä täysin Planmecaan.
– Tässä on ihan tarpeeksi tekemistä, Kyöstilä naurahtaa.
Startup-kulttuuria Kyöstilä katsoo kuitenkin hyvällä. Nuorten into yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut valtavan harppauksen parissa vuosikymmenessä. Kyöstilä on ollut ideoimassa Helsingin Marian sairaalan entisiin tiloihin startup-keskittymää.
– Nuorista oli 80-luvulla muutama prosentti kiinnostuneita yrittämisestä, nyt se on 20 prosenttia. Varmaan aiemmin yrittäjiä myös halveksittiin poliittiselta taholta – ne ovat ryöstäjiä ja riistäjiä. Nyt mieliala ja fiilinki on nostettu, että yrittäjänä on hienoa, Yksityisyrittäjäin Säätion hallituksessakin ollut teollisuusneuvos kertoo.
Planmeca satsaa koulutukseen ja tekee yhteistyötä lukuisten eri yliopistojen kanssa, mutta perustajan oma koulutus jäi merkonomin tutkintoon.
– Piti lähteä tienaamaan rahat. Olin monta vuotta edellä niitä, jotka tulivat yliopistosta. Ne olivat vihreitä, kun minä tiesin jo kaikki jekut, Kyöstilä naurahtaa.
Varallisuus on vakuutus
Itsenäisyys sekä suomalaisten arvojen ja osaamisen kunnioitus ja työn tarjoaminen kotimaassa on ollut Kyöstilälle tärkeää.
Planmecaan olisi moni ulkomaalainen sijoittaja tarttunut mieluusti, mutta yritys on säilynyt perheyhtiönä. Tarvikkeiden jälleenmyyntiin keskittyvä Plandent käväisi pörssissä, mutta vedettiin sieltä pois muutaman vuoden jälkeen.
Kyöstilä ei poissulje pörssiä vaihtoehtona, mutta silloin pitäisi olla selkeitä investointikohteita, joita varten kerätä pääomaa.
Yrityksen varallisuus antaa turvaa myös ilman ulkopuolista rahoitusta.
– Nyt on portti auki: mitä tahansa me päätetään, raha ei estä investointia. Varallisuus on paras vakuutus, mitä meillä on.
Hammaslääkäreitä Kyöstilä kehuu parhaana mahdollisena asiakaskuntana, joiden kanssa työskentely on ollut hieno elämys. Viime vuosina asiakassuhde on tosin hieman katkennut.
– Ketjujen myötä ei oikein tiedä, kuka on asiakas, ja ne mullistavat koko terveydenhoidon. Nyt ollaan määrätyllä tavalla vähemmän suoraan hammaslääkärin kanssa yhteyksissä.
Hammaslääkäreitä Kyöstilä tapaa jatkossakin, mutta välillä aikaa liikenee myös muille. Haastattelua edeltävänä päivänä vierailulla kävi Singaporen opetusministeri. Visiiteillä Kyöstilän luona Planmecaan tutustumassa ovat käyneet myös muun muassa Englannin valtiovarainministeri ja Ruotsin kuningas.
Suomalainen menestystarina herättää paljon mielenkiintoa, mutta kaikista kiinnostunein Planmecasta on edelleen Kyöstilä itse.
Heikki Kyöstilä
- syntymäaika ja -paikka: 19.1.1946 Orimattila
- koulutus: merkonomi
- työ: Planmeca Groupin toimitusjohtaja
- koti ja perhe: koti Tammisalossa, 3 poikaa
- Paras työväline: puhelin
- Paras asiakas: 1980-luvulla Healthcon 10 000 potilastuolin kauppa Yhdysvaltoihin
- Paras kirja: Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri
- Paras ruoka ja juoma: graavisiika ja piimä
- Paras paikka: kesämökki