Haluaisitko sinä olla hoidossa terveyskeskuksessa, sairaalassa tai synnytyssairaalassa, jonka henkilökuntaa ei ole rokotettu? Tämä ryhmä on tarkoitettu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille, jotka asettavat potilasturvallisuuden etusijalle rokottamalla itsensä.
Näillä teeseillä käynnistyi Facebookissa viime vuoden maaliskuussa kampanja, joka tavoitti hetkessä tuhansia lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia. Nyt vuoden ikäisellä kampanjalla on jäseniä lähes 7 800. Sen keskusteluja moderoi ja ryhmää ylläpitää 11 lääkäriä. Sadat lääkärit ja hammaslääkärit, proviisorit, jalkaterapeutit, ensihoitajat, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset ovat ladanneet profiilikuviinsa kampanjakehykset ja ottaneet kuvia laastaroidusta olkavarrestaan. Miten kampanja syntyi ja selvisi yli ensimmäisen vuotensa?
– Perustin ryhmän niin sanotusti ”kylmiltään” kotisohvallani, toteaa lääkäri, silmätauteihin erikoistuva Olli Ala-Fossi tyynesti.
Ryhmä saavutti valtaisan suosion lyhyessä ajassa, ja suosion myötä Ala-Fossi rekrytoi moderaattoreiksi tuttuja lääkärikollegoita. Ryhmän perustamista ei edeltänyt minkäänlainen erityinen taustatyö.
– Moderaattorien kanssa mietimme porukalla ryhmän säännöt, ja hoidimme tilanteet sitä mukaa, kun niitä eteen tuli.
Sysäys kampanjaan tuli kahdesta suunnasta: muutama kuukausi aiemmin oli tehty kansalaisaloite, jonka tavoitteena oli poistaa uudesta tartuntatautilaista rokotteiden ottamiseen velvoittava kohta terveydenhuollon ammateissa. Ala-Fossi oli myös huomannut uskomushoitojen ja huuhaan saaneen yhä enemmän palstatilaa sosiaalisessa mediassa.
– Mitä pidempään olen ollut töissä, sitä tärkeämpänä pidän evidence based -medisiinaa, Ala-Fossi sanoo.
– Ihmisiä ei tulisi johtaa harhaan varsinkaan sellaisissa asioissa, joissa voi oikeasti olla terveys vaarassa.
Somevaikuttamisessa riittää hyvä perusosaaminen
Rokotekampanja on viestinyt alusta alkaen isolle joukolle korkeasti koulutettuja ihmisiä, mutta siitä huolimatta lääkärivetoinen kampanja pysyi hyvin hyppysissä omin voimin.
– Neuvoja ja tukea saimme lähinnä toisiltamme. Kampanjassa ei ole ollut mukana erityisiä mediakonsultteja tai vastaavia viestinnän ammattilaisia, Ala-Fossi toteaa.
Alkuvaiheessa ryhmässä oli varsin paljon moderointia.
– Kun rekrytoi tarpeeksi porukkaa ylläpitämään ryhmää, niin moderoinnin määrä vähenee henkilöä kohden, Ala-Fossi sanoo. Hän huomauttaa, että suurissa kampanjoissa moderointi vie melko paljon aikaa, ja siihen on hyvä varautua.
Minä suojaan potilasta -rokotekampanja on elänyt influenssakauden sykleissä. Kommentointi ryhmässä suljettiin viime kevään influenssakauden loputtua, ja avattiin uudelleen syksyllä, kun rokottautuminen uutta viruskantaa vastaan tuli taas ajankohtaiseksi. Ryhmän kommentoinnissa toivotaan asiallista ja kunnioittavaa keskustelua ja suositaan perusteluja lähdeviitteiden kera. Kommentoinnin, uutislinkkien jakamisen ja keskustelun lisäksi ryhmän kautta on ladattu suuri määrä kampanjakehyksiä terveydenhuollon ammattilaisten Facebook-profiilikuviin, teeseillä #minäsuojaanpotilasta, #rokotettu, #potilasturvallisuus, #ammattietiikka.
Ala-Fossi on ollut kampanjan vuoksi median haastateltavana. Hän painottaa perusasioiden hallinnan tärkeyttä ja huolellista valmistautumista. Usein kysymykset saa etukäteen nähtäväksi.
– Toisaalta media ei ole minusta mitenkään odottanut, että olisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen veroinen asiantuntija, hän huomauttaa.
– Asioista ei kannata tehdä liian vaikeita. Kannustan kaikkia olemaan aktiivisia tärkeiksi kokemissaan asioissa. Terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi olla mielestäni enemmän läsnä sosiaalisessa mediassa ja terveyskeskustelussa.