Koronaepidemian vuoksi käyttöön valjastettuun valmiuslakiin sisältyy oikeus määrätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvelvollisuudesta. Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa siitä, miten työvelvoitetta hammaslääkäreihin sovelletaan. Selvitämme viranomaisten tulkintaa ja uutisoimme asiasta heti, kun uutta tietoa on saatavilla.
Valmiuslain tarkoituksena on suojata väestöä poikkeusoloissa, kuten laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aikana.
Työvelvollisuutta koskeva asetus on voimassa 26.3.–13.4.2020. Töihin voidaan velvoittaa sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon alalla toimivia henkilöitä, jotka ovat saaneet alan koulutusta ja jotka ovat iältään 18–67-vuotiaita.
Käyttöön vasta viimeisenä keinona
Työvelvollisuus otetaan käyttöön vasta, kun kaikki muut keinot terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi on käytetty.
Terveydenhuollon yksiköt ilmoittavat TE-toimistolle henkilöstöä koskevat tarpeensa, joita ei voida muilla keinoin täyttää. Ensisijainen keino riittävän työvoiman varmistamiseen on vapaaehtoinen rekrytointi.
Työvoimaviranomaisella (TE-toimisto) on toimivalta antaa työvelvollisuuden piiriin kuuluvalle työmääräys. Sen antaminen ei edellytä työvelvollisen suostumusta. Määräys annetaan aina yksilöllisen harkinnan mukaan ja työvelvollista kuullen. Esimerkiksi ikä, terveydentila, osaaminen sekä muut vastaavat tehtävään liittyvät rajoitukset voivat vaikuttaa asiaan. Työmääräykseen voi myös hakea muutosta.
Työmääräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan ja uusia kerran. Työ voi olla kokopäiväistä tai osa-aikaista.
Työvelvollinen voidaan myös määrätä töihin toiselle paikkakunnalle. Poikkeuksena henkilöt, jotka ovat alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajia.
Työvelvollisen aseman ja oikeuksien suojaamiseksi laissa on myös säännöksiä, jotka koskevat muun muassa ilmoittautumisvelvollisuutta, työmääräyksen sisältöä ja työmääräyksen antamisen rajoituksia.
Työmääräystä ei saa antaa esimerkiksi henkilölle, joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi. Ei myöskään henkilölle, joka on sellaisessa palvelussuhteessa, jossa toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä.
Työnvelvollisen asema ja oikeudet
Työvelvollinen tekee työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan, mutta kyse ei ole työsopimuslain mukaisesta työsuhteesta. Käytännössä työvelvollisuussuhde on kuitenkin hyvin työsuhteen kaltainen.
Työvelvollisuussuhteen ehdot määräytyvät työnantajaa sitovan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Jos työvelvollisuussuhde on kuntaan tai kuntayhtymään, sovelletaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) ja Lääkärisopimusta, joiden mukaan esimerkiksi palkka ja työaika silloin määräytyvät.
Työvelvollisella on oikeus työvelvollisuuden päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä, jossa hän oli ennen työvelvollisuuden alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, työvelvolliselle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.
Lisätietoa:
https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/valmiuslaki-ja-terveydenhuolto
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-terveydenhuollon-tyovelvoitteesta