Tartuntatautilain väliaikainen muutos velvoittaa Covid-19-taudin riskiryhmiin kuuluvia potilaita hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset rokottautumaan. Täyden rokotussuojan vaihtoehto on sairastetun taudin antama suoja.
– Lakimuutos koskee myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, joilla pitää myös olla suoja Covid-19-tautia vastaan, toteaa Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela.
Tammikuun viimeisestä päivästä lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa pitää olla erityinen syy käyttää potilastyössä henkilöitä, joilla ei ole rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antamaa suojaa Covid-19-tautia vastaan. Sama koskee myös muuta kuin potilastyötä tekeviä henkilöitä, jos he työssään voisivat levittää tartuntaa riskiryhmien parissa työskenteleviin.
– Määritelmä voi helposti tarkoittaa koko hammaslääkärivastaanoton henkilökuntaa, Kuusela sanoo.
Erityisenä syynä suojaamattoman henkilöstön käyttämiselle voisi olla edellytykset täyttävän henkilöstön puute silloin, kun potilaiden turvallisuus edellyttää henkilöstön läsnäoloa. Kuuselan mukaan kriteeri ei soveltune hammaslääkärivastaanoton henkilöstöön.
Tartuntatautilain väliaikainen muutos tuli voimaan tammikuun alussa ja se päättyy 31.12.2022.
Irtisanomisiin tilanne ei voi johtaa
Työnantajan kannalta säännös selkeyttää nykytilannetta.
– 31.1. lähtien sekä työnteko että palkanmaksu katkeavat, jos työntekijä ei voi työskennellä puutteellisesta rokotussuojasta johtuen. Käytännössä rokotus on pakko ottaa, jos mielii työskennellä, ellei ole taudin antamaa suojaa.
Ennen palkanmaksun lopettamista työnantajan on kuitenkin selvitettävä mahdollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä. Ensisijaisesti on tarjottava mahdollista muuta työsopimuksen mukaista työtä, mutta lisäksi kaikkea yrityksessä olevaa työtä, josta työntekijän voidaan katsoa suoriutuvan.
Irtisanomiseen tilanne ei voi johtaa, ja jos rokotuksista kieltäytyneen työntekijän tilalle palkataan sijainen, on työsopimukseen syytä lisätä ehto, jonka mukaan sijaisuus jatkuu enintään niin kauan kuin tehtävän vakituinen haltija on estynyt työskentelemästä.
Rokottautumisvelvoite ei koske henkilöitä, joilla lääketieteellinen syy estää rokotteen ottamisen. Lääkärin toteamasta lääketieteellisestä perusteesta on esitettävä luotettava todistus. Näissä tilanteissa työntekijällä on ennen työvuoron alkua oltava enintään 72 tuntia vanha negatiivinen testitulos. Kotitestistä saatu tulos ei ole riittävä näyttö.
Työmarkkinakeskusjärjestöt kannustavat kaikkia koronarokotteen ottamiseen kattavan ja täyden suojan saamiseksi koko väestölle.
—
Uutista on korjattu 10.1. klo 13.48. Velvoite tulee voimaan 31.1. eikä 1.2., kuten uutisessa alunperin todettiin.