Pystyttekö samaistumaan tunteeseen, että tekisi mieli valittaa, mutta jatkuva valittaminen alkaa jo tympiä? Tee jotain tai sopeudu, näinhän sen pitäisi mennä. Uusi tupakkalaki kuuluu juuri näihin marmatuksen aiheisiin.
Hankala on tutkijana ja terveydenhuollon ammattilaisena ajatella perusteita esimerkiksi nikotiinipussien nikotiinipitoisuuden rajalle. Asiantuntijalausuntojen olematon vaikutus
poliittiseen päätöksentekoon on harmillista.
Helmikuussa Yle teetti Taloustutkimuksella kyselyn ”Kuuluuko sama terveydenhoito kaikille elintavoista huolimatta?” (1). Huono elintapa voi tarkoittaa liiallista herkuttelua, liian vähäistä unta tai liikuntaa, alkoholia tai nikotiinituotetta tai jotain muuta.
Tupakointi on merkittävä syy useisiin sairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Tiedämme sen olevan yhteydessä myös suunterveyteen monilla tavoin. Tupakoinnin vähentyminen on parantanut väestön terveyttä ja pienentänyt yhteiskunnalle kohdistuvia terveysmenoja.
Tietämys uusien nikotiinituotteiden yhteydestä erilaisiin sairauksiin kasvaa sitä mukaan kuin käyttäjiä tulee lisää ja seuranta-aika kasvaa. Nikotiinin tiedetään olevan monella tapaa myrkyllinen aine ja vaikuttavan jo itsessään esimerkiksi sairastavuuteen ja hoitojen tehoon.
Kuinka kansa ja kansanedustajat Taloustutkimuksen kyselyyn sitten vastasivat? Lähes 90 % vastaajista oli vähintään jossain määrin samaa mieltä väitteen kanssa, ettei omaehtoisen terveyden rapauttamisen tulisi vähentää henkilön oikeutta terveydenhoitoon. Vastaukset hajosivat hieman sukupuolen, iän ja sosioekonomisen taustan mukaan.
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on hoitoa vaativa sairaus, jonka kehittymisessä on mukana myös huomattava geneettinen komponentti. Lisäksi elinympäristömme tiedetään vaikuttavan terveyskäyttäytymiseemme. Geenien ja ympäristön vuorovaikutus vaikuttaa erityisesti nuorten tupakkatuotteiden käyttöön.
Kukaan meistä ei omia geenejään voi valita eikä aina elinympäristöäänkään. Lasten ja nuorten kohdalla toivoisi elinympäristön olevan sellainen, että se ei tukisi riippuvuussairauksien syntyä. Näihin elinympäristöihin voidaan ulkoa vaikuttaa muun muassa lainsäädännöllä.
Keskustelua tupakka- ja nikotiinituotteista tulee käydä, ja aina ilahdun, kun luen nuorten kriittisiä kannanottoja aiheeseen. Tammikuun lopussa Mikkelin Kalevankankaan koulun 8. luokan oppilaat kirjoittivat erinomaisen kannanoton nuuskan käyttöön liittyvistä huolistaan (2). Terveyshaittojen lisäksi kirjoituksessa argumentoidaan hienosti käyttöön liittyvistä ympäristöhaitoista, rahan menosta ja velkaantumisesta.
Ehkä ajatus marmattamisesta kumpuaakin vain omasta turhautumisesta, kun koetut vaikutukset ovat pieniä tai olemattomia. Keskustelua täytyy kuitenkin pitää yllä lasten ja nuorten vuoksi. Tupakkalain tarkoituksena ei ole rajoittaa aikuisia vaan suojella lapsia ja nuoria. Tätä ei keskustelusta saisi missään vaiheessa unohtaa.
Tarja Tanner
Dosentti, EHL
Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
1. Ylen kysely: Kuuluuko sama terveydenhoito kaikille elintavoista huolimatta? Tätä mieltä suomalaiset ovat. Yle 27.2.2025. https://yle.fi/a/74-20143512
2. Nuuskan haitat huolettavat. Uutisten viikko | Nuuskan haitat huolettavat | Pääkirjoitus & mielipide | Länsi-Savo. Länsi-Savo 27.1.2025.