Suusta terveTavoitteena muistiystävällinen yhteiskunta

Väitöstutkimuksessa todettiin muutoksia sekä kasvokivuista kärsivien aikuisten että verrok­kien purennassa 12 vuoden seuranta-aikana. Digitaaliset mittausmenetelmät olivat tarkkoja ja toistettavissa.

Tiedot perustuvat pääasiassa terveysviranomaisten raportteihin sekä pohjoismaisiin ad hoc -tutkimuksiin. Väestötasolla suunterveys on kahden viime vuosikymmenen aikana parantunut selvästi kaikissa viidessä maassa: lapsilla ja nuorilla karieksen esiintyvyys on vähentynyt, ja aikuisilla sekä ikääntyneillä on entistä enemmän omia hampaita suussa.

Tutkimus perustuu kansalliseen ja edustavaan rekisteritietoon, jossa käytetään Norjan 9-vuotisen pakollisen oppivelvollisuuden käyttöönottoa koulutuksen pituuden vaihtelun luomiseksi. Uudistus tuli voimaan kuntatasolla 13 vuoden aikana vuosien 1960 ja 1972 välillä.

Terveyttä koskeva eriarvoisuus on yleismaailmallista. Aikuisten keskuudessa suun sairauksien esiintyminen vaihtelee huomattavasti sosioekonomisen aseman, kuten tulojen, koulutuksen ja ammatin mukaan. Havaittavissa on sosiaalisten tekijöiden vaikutus myös lasten suunterveyteen. Tutkimukset osoittavat, että suunterveyden eri­arvoisuus on pysyvä ilmiö.

Raskauden aikana naisen kudoksissa tapahtuu merkittäviä fysiologisia muutoksia, jotka vaikuttavat koko elimistöön, parodontium mukaan lukien. Suussa ja parodontiumissa raskaudenaikaisia muutoksia voivat heijastaa suunesteiden matriksin metalloproteinaasit (MMP:t) ja niiden kudosestäjät (TIMP:t). Näiden biomerkkiaineiden pitoisuuksien ja aktivaatioasteen on todettu ilmentävän parodontiumin terveyttä.