Jo hammaslääkäriopintojen alkutaipaleella meille tehtiin hyvin selväksi, että itsenäinen päättelykyky on yksi lääkäriyden peruspilareista. Toisaalta luulen, että jokaisella meillä on hieman eri käsitys siitä, mitä tämä termi oikeasti tarkoittaa.
Me nykyajan hammaslääketieteen opiskelijat olemme tosiasiassa etuoikeutettuja, sillä tietoa ei ole koskaan ennen ollut niin helposti saatavilla kuin nykyään. Meistä jokainen varmasti muistaa opintojen ajalta ainakin yhden hädän hetken, jolloin pikainen Googlessa vierailu saattoi pelastaa täydelliseltä nolaukselta kurssikaverien edessä. Myönnän tämän itsekin. Käsissämme on kirjaimellisesti koko tieteellinen maailma, mistä saattoivat entisaikojen pioneerilääkärit vain uneksia.
Tätä nykyajan ihmettä ei kuitenkaan voida pitää vain positiivisena asiana. Työssämme tarvittavat tiedot ja taidot eivät ole vain kasa nopeasti googletettavia tietoiskuja, vaan ne ovat pikemminkin osa laaja-alaista, eri asioita yhdistävää verkostoa, joka kypsyy päämme sisällä laadukkaan viinin tavoin. Tämän prosessin ulkoistaminen verkkopalvelinten välimuistille voi äkkiseltään tuntua omaa työtä helpottavalta, mutta suuressa kuvassa se on kaikkea muuta.
Kuka tahansa voi pääpiirteittäin ymmärtää karieksen etiologian ja prevention nappia painamalla. Tekoäly kykenee erottamaan röntgenkuvista mahdollisia patologisia muutoksia, ja teknologian kehittyminen jatkuu. Poraamisessakin saatamme tulevaisuudessa jäädä roboteista jälkeen. Täten kysymys kuuluukin: mikä on se ainutlaatuinen ominaisuus, jonka me hammaslääkäreinä tuomme pöytään?
Puhdas teoria ja puhdas käytäntö ovat luonteeltaan kaksiulotteisia. Merkittävä osa opinnoistamme kytkeytyykin näiden kahden yhdistämiseen. Kun me tulevina hammaslääkäreinä läpikäymme mainitsemani ajatusten kypsyttämisen omissa aivoissamme, alamme muodostamaan aitoa ymmärrystä. Kaksiulotteinen muuttuu moniulotteiseksi, ja asiat selkenevät.
Tämä on elintärkeä prosessi, sillä hoitohuoneessa tulee vääjäämättä eteen tilanteita, joihin ei ole olemassa täysin oikeaa tai väärää vastausta. Tällöin vain todelliset asiantuntijat pystyvät näyttämään voimansa, eivätkä siihen tavan tallaajat tai robotit kykene.
Väitänkin, että lääkäriyteen pätee sama vanha viisaus kuin röntgenkuviinkin: kaksiulotteinen kuva antaa paljon tietoa, mutta se ei kerro koko totuutta.
Joonas Karhi
Kirjoittaja on neljännen vuosikurssin denttari Oulusta.