Väitöstutkimuksessa arvioidaan julkista raportointia terveydenhuollossa. Julkisella raportoinnilla tarkoitetaan terveydenhuollon laatu- ja hintatietojen viestintää sidosryhmille terveydenhuollon laadun parantamiseksi.
Kun potilaat ovat tietoisia palveluiden laadusta, he voivat valita laadukkaita palveluita tuottavan toimijan. Heikkolaatuisia palveluita tuottavien on parannettava laatua, jotta niiden palveluita käytettäisiin. Palveluntuottajat voivat ryhtyä kehittämään toimintansa laatua myös imagonsa takia. Toisaalta raportointia voidaan toteuttaa ainoastaan säädösten velvoittamina ilman strategisia laadun parantamisen tavoitteita.
Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen julkista suun perusterveydenhuoltoa ja sen kiireettömään hoitoon pääsyn odotusaikatietojen raportointia. Poikittaistutkimus perustuu kolmeen kyselyyn. Niiden kohderyhmät olivat tutkimusluvan antaneiden 105 terveyskeskuksen suun terveydenhuollon johto ja hoidon tarpeen arvioinnissa työskentelevät hoitajat sekä kansalaiset Varsinais-Suomessa. Kyselytutkimusta edelsi kirjallisuuskatsauksen tekeminen odotusaikatiedon hyödyntämisestä terveydenhuollossa.
Keväällä 2021 julkisia odotusajan raportointijärjestelmiä oli kaksi. Kansalliseksi järjestelmäksi tutkimuksessa nimettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportointi verkkosivuillaan suun perusterveydenhuollon toteutuneista odotusajoista. Organisaatioiden raportointijärjestelmäksi nimettiin terveydenhuoltolain edellyttämä raportointi, jossa kukin suun perusterveydenhuolto raportoi verkkosivuillaan oman odotusaikatietonsa. Toimiva julkisen odotusajan raportointi määriteltiin järjestelmäksi, joka kerää, käsittelee ja jakaa relevanttia ja tarkkaa odotusaikatietoa sidosryhmille niiden päätöksentekoon määritetyn tavoitteen saavuttamiseksi.
Raportointijärjestelmät eivät olleet toimivia tutkittujen sidosryhmien näkökulmasta. Kansallisen järjestelmän toteutunut odotusaikatieto antoi valvontaviranomaiselle monesti virheellisen tilannekuvan hoitoon pääsystä. Noin puolet johtajista vastasi kyselyssä, etteivät heidän johtamansa organisaation tiedot olleet järjestelmässä paikkansapitäviä. Kansallinen järjestelmä ei olennaisesti tukenut johdon päätöksentekoa, koska hoitoon pääsyn suunnittelu edellyttää tietoa tulevista odotusajoista. Myös organisaatioiden raportointijärjestelmän toimivuus oli heikkoa, sillä odotusaikatiedoista ei ollut kansalaisille hyötyä. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei mahdollistanut potilaan valinnanvapautta.
Tulokset vastaavat aiempien tutkimusten tuloksia. Julkinen raportointi on toteuttanut pääasiassa säädettyä raportointivelvollisuutta. Raportointi ei ole toimivaa, kun tieto ei vastaa käyttäjien tietotarpeita eikä terveydenhuoltojärjestelmä mahdollista valinnanvapautta. On esitetty, että valinnanvapaus voisi parantaa potilaan kokemuksia terveyspalveluista ja siten myötävaikuttaa potilaan osallistumiseen hoitonsa toteuttamiseen ja positiivisiin hoitotuloksiin. Toimiva julkinen raportointi tukisi potilaan päätöksentekoa ja valinnanvapautta.
Actionability of public waiting time reporting – exploratory research in Finland’s public primary oral healthcare
RIITTA SÖDERLUND
EHL, FM
VASTAVÄITTÄJÄ
Harri Oinas-Kukkonen, professori
Oulun yliopisto
KUSTOS
Reima Suomi, professori
Turun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Harri Oinas-Kukkonen, professori
Oulun yliopisto
Nilmini Wickramasinghe, professori
La Trobe University, Australia
OHJAAJAT
Reima Suomi, professori
Turun yliopisto
Jukka Heikkilä, professori
Turun yliopisto
Verkkojulkaisun osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0243-9