– Aina on ollut jokin tilanne päällä, kuvasi valtuuston puheenjohtaja Pirkko Grönroos vuodesta 1985 alkanutta ajanjaksoa, jona hän on ollut aktiivisesti mukana liiton toiminnassa.
Nyt ”on päällä” sote- ja maakuntauudistus, jota koskevat lakiesitykset ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
Nyt ensimmäistä kertaa valiokunnan käsiteltävänä on koko lakipaketti, kun tähän saakka käsiteltävänä on ollut vain valinnanvapautta koskeva laki. Lait oli tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 lopussa, mutta aikataulu on useaan otteeseen siirtynyt, ja nyt tähtäin on maaliskuussa.
– Tällä hetkellä kaikki on vielä mahdollista, eikä voida ennustaa, menevätkö lait läpi vai eivät, totesi valtuuston vieraana ollut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Epävarmuuden keskellä kunnissa ja maakunnissa on Tainion mukaan keskitytty valmisteluissa siihen, mitä joka tapauksessa on tarpeen tehdä. Osassa maakuntia sote-uudistusta on valmisteltu jo pitkälle, osassa odotellaan.
– Suurin osa kunnista kuuluu jo johonkin kuntayhtymään, kokonaan yksin toimivia kuntia on enää vähän, Tainio kertoi.
Liiton strategiaa työstetään
Valtuusto työsti liiton tulevaa strategiaa kolmen erilaisen skenaarion pohjalta. Tehtävänä oli arvioida, miten toisaalta todennäköinen ja toisaalta toivottu kukin maailmankuva olisi, ja miten liiton pitäisi niiden toteutuessa toimia.
Grönroos kannustikin valtuutettuja tyhjentämään mielen vanhasta, koska joka tapauksessa – tuli sote-uudistus tai ei – toimintaympäristön muutoksia on tulossa, mikä vaikuttaa siihen, miten liiton toimintaa on tarpeen uudelleen järjestää.
Grönroos siteerasi Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salosta, joka Helsingin Sanomien haastattelussa (1.11.2018) pohti syitä siihen, miksi ”maailman onnellisin kansa on tyytymätön”. Salosen mukaan vaurauden ja tehokkuuden tavoittelu ei enää riitä elämän suureksi päämääräksi ja sisällöksi. Salonen kehottaakin inventoimaan elämän hienoimmat hetket ja toteaa, että useimmiten ne liittyvät aineettomiin asioihin. Merkityksellisyyden tunne syntyy, kun saa tunnustusta arvokkuudestaan. Salonen viittaa sotien jälkeiseen jälleenrakennukseen ja yhteiskunnan vaurastumiseen ja toteaa, että suomalaisten kannattaisi jälleen sanottaa se unelma tai tavoite, joka sitoo yhteen koko kansakunnan.
– Meidän tehtävämme on miettiä, miten me hammaslääkärit saisimme osaksemme tätä arvostusta, ja sanottaa hammaslääkäriprofession unelmaa, Grönroos totesi.
Uusi strategia on tarkoitus tuoda valtuuston kevätkokoukseen hyväksyttäväksi.
Ei muutoksia hallitukseen
Hammaslääkäriliiton hallitukseen valittiin vaaleja valmistelevan toimikunnan esityksen mukaisesti uudelleen kaikki erovuoroiset jäsenet.
Toiminnan tarkastajiksi valittiin uudelleen Kari Suvanto ja Olli Hyyppä sekä varalle Päivi Aavikko ja Juha Valtakoski. Tilintarkastusyhteisönä jatkaa KPMG Oy.
Valtuusto myös hyväksyi vuoden 2019 toimintasuunnitelman sekä talousarvion. Liitto jatkaa vaikuttamistyötä suunterveyden ja suun terveydenhuoltopalvelujen puolesta. Jäsenmaksuksi vuodelle 2019 vahvistettiin 520 euroa. Toimintasuunnitelma on luettavissa liiton verkkosivuilla www.hammaslaakariliitto.fi (vaatii kirjautumisen jäsenalueelle).
Hammaslääkäriliiton hallitus 2019
- Sirpa Tilander, pj.
- Riitta Lindberg, varapj.
- Pia Helander, varapj.
- Sanni Aho
- Anna Maria Heikkinen
- Minna Jakonen
- Heikki Kiviahde
- Minna Marttila
- Minna Pellinen
- Mika Räsänen
- Lauri Ågren, opiskelijajäsen
Suomen Hammaslääkäriliiton kultaisen ansiomerkin sai Tomas Pått (kuvassa vasemmalla). Hopeiset ansiomerkit myönnettiin Anna Carlssonille (puuttuu kuvasta), Vuokko Ottavaiselle ja Harri Parikalle.
Hammaslääkäriliiton valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 30.11.–1.12.2018 Helsingissä.