Apikaaliparodontiitti on yleisin leukojen alueen tulehduksellinen sairaus, ja iso osa pään ja kaulan alueen infektioista on hammasperäisiä. Apikaaliparodontiitti diagnosoidaan usein radiologisesti, ja iso osa löydöksistä on oireettomia. Juurihoidon onnistumisprosentti on 86–98, kun juurihoito on asianmukaisesti suoritettu.

Alaleuan murtumat ovat kasvojen alueen tyypillisimpiä murtumia. Antibiootteja ja glukokortikoideja, kuten deksametasonia, käytetään yleisesti osana alaleuan murtumien kirurgista hoitoa. Antibioottien käytössä ja etenkin infektoituneiden alaleuan murtumien hoitomenetelmissä on vaihtelua kirurgien kesken.

Väitöskirjatyössä tutkittiin kliinisesti purennan piirteiden esiintyvyyttä, alaleuan liikelaajuutta ja oikomishoidon tarvetta hampaiston eri kehitysvaiheissa olevilla virolaislapsilla. Lisäksi selvitettiin hammaslääkärin määrittämää oikomishoidon tarvetta ja vaikeusastetta kansainvälisen ICON-hoidontarveindeksin avulla.

Perinteisesti suunterveys on tarkoittanut ehjiä hampaita ja tervettä suuta ilman sairauksia ja kipua. Nykyään se käsittää myös emotionaalisen hyvinvoinnin ja kyvyn sosiaaliseen kanssakäymiseen ilman epämukavuutta tai nolouden tunnetta. Tyytyväisyys hymyyn ja kasvojen ulkonäköön on tällöin tärkeä tekijä terveyden ylläpidossa ja edistämisessä.

Kalvo-oikominen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, mikä johtuu paljolti valmistajien aggressiivisista markkinointikampanjoista.

Vaikeat purentavirheet, joita ei voi hoitaa konservatiivisella oikomishoidolla, voidaan hoitaa ortodonttis-kirurgisesti. Myös obstruktii­vista uniapneaa sairastavat potilaat voivat tarvita ortognaattista kirurgiaa, jos muilla hoitomuodoilla ei saada aikaan riittävää hoitovastetta tai jos potilaalla on uniapnean lisäksi myös vaikea, leikkaushoitoa vaativa purentavirhe.