Suulääketiede on verrattain nuori hammaslääketieteen ala, ja se on kehittynyt itsenäisenä tieteenalana maailmanlaajuisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Useissa maissa on tarjolla suulääketieteen erikoistumisohjelmia, ja tiedeyhteisö ympäri maailmaa kasvaa jatkuvasti.

Kolmaskymmenes pohjoismainen teema käsittelee suulääketiedettä. Onnittelut pohjoismaiselle teemalle! Artikkelit julkaistaan kaikissa viidessä pohjoismaisessa hammaslääketieteen aikakauslehdessä, joita ovat Tandläkartidningen (Ruotsin Hammaslääketieteen yhdistyksen aikakauslehti), Tandlægebladet (Tanskan hammaslääkärilehti), Tidende (Norjan hammaslääkärilehti), Suomen Hammaslääkärilehti ja Tannlæknablaðið (Islannin hammaslääkärilehti).

Hampaan säilyttäminen juurihoidon avulla vaikuttaa positiivisesti potilaan suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Poikittaistutkimukset kuitenkin osoittavat, että juuritäytteiden tekninen laatu ei ole niin hyvä kuin se voisi olla. Tulevaisuudessa yhä useampi hammaslääkäri joutuu arvioimaan hoidettavan tapauksen vaikeusastetta ja päättämään, hoitaako hampaan itse vai lähettääkö potilaan erikoishammaslääkärille.

Kuten kaikessa lääketieteessä, myös endodontiassa ammatillisten arvioiden on perustuttava asiantunteviin arvioihin mahdollisten lopputulosten todennäköisyyksistä ja merkityksestä.

Juurihoidon onnistuminen riippuu vahvasti siitä, onko hoitotoimenpiteet tehty hyvin. Asianmukainen ja oikein sijoitettu kavum­avaus, joka on riittävän kokoinen ja mahdollistaa suoralinjaisen pääsyn juurikanaviin, on juurihoito­toimenpiteiden onnistumisen edellytys.

Hammaslääkärit tekevät usein juurihoitoja vaikeisiin ja haastaviin hampaisiin. Joskus hoitojen yhtey­dessä ilmenee komplikaatioita ja tapahtuu menettelyvirheitä tai hoitotapaturmia, vakavimmillaan potilasvahinkoja. Nämä vahingot ovat yleensä tiiviisti kytköksissä tapauksen vaikeusasteeseen. Juurihoidot ovatkin se hammashoitotoimenpide, joka yleisimmin johtaa potilasvahinkoihin liittyviin korvaus­vaateisiin.