Joka kolmas 20–39-vuotias suomalainen kokee, ettei ole saanut tarvitsemaansa hammashoitoa tai että saatu palvelu tai etuus ei ole ollut riittävä. Yli 75-vuotiaista näin kokee alle viidennes.
Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta Terve Suomi -tutkimuksesta. Koettua suunterveyttä ja palvelujen käyttöä syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana koskeva raportti julkaistiin joulukuun puolivälissä.
Muutos huonompaan on ollut suhteellisen nopea.
Tutkimuksessa muutosta tarkastellaan työikäisen väestön kattavan 20–64-vuotiaiden ikäryhmän kautta. Työikäisistä joka neljäs kokee nyt jääneensä paitsi hoidosta; miehistä 28,2 % ja naisista 28,5 %. Vuonna 2018 näin kokevia miehiä oli yli kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän (17,5 %); naisia noin kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän (20,3 %).
Lisää paineita näköpiirissä, mitä sille voi tehdä?
– Hammaslääkäriä ei varmaan yllätä, että kokemus on tämä, toteaa Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri.
Hietala-Lenkkerin mukaan tilanne näkyy myös Työterveyslaitoksen ja Hammaslääkäriliiton tuoreessa hammaslääkärien hyvinvointia selvittäneessä tutkimuksessa. Julkisessa terveydenhuollossa työ on selvästi kuormittavampaa kuin yksityisellä puolella, ja tämä heijastuu yleisempänä stressi- ja työuupumusoireiluna.
– Potilaita olisi hirveä määrä tulossa, tiedät että et aina voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluat ja osaisit. Lisäksi potilaalle ei voi näyttää epätoivon tunteita. Kaikki tällainen kuormittaa.
Hietala-Lenkkerin mukaan kollegan olisi hyvä muistaa, että syyllisyyttä tai riittämättömyyttä ei pidä kokea asioista, joihin ei itse pysty vaikuttamaan.
– Kannattaa keskittyä siihen, että tekee parhaansa mukaan omaa työtään, yksi potilas kerrallaan.
Entä jos potilas purkaa vastaanotolla tyytymättömyyttään esimerkiksi pitkälle venyviin jatkoaikoihin? Sanoita oma näkemyksesi potilaalle, kannustaa Hietala-Lenkkeri.
– Potilaalle voi ilmaista, että työntekijänä olen ihan samaa mieltä, on myös minun mielestäni tosi valitettavaa, että joudutte odottamaan hoitokäyntejä ja hoidon valmistumista näin kauan. Voi myös kertoa, että viive saattaa vaikuttaa hoitotulokseen, jolloin potilas ei ajattele, että mahdollinen heikompi tulos johtuisi hammaslääkärin taitamattomuudesta.
Kaksi kolmesta silti tyytyväisiä suunterveyteensä
Hoidon saatavuutta koskeva tulos on linjassa Terve Suomi -tutkimuksen muiden tulosten kanssa. Kasvava joukko suomalaisia on sitä mieltä, että pitkät jonot ja korkeat asiakasmaksut vaikeuttavat sote-palveluihin pääsyä.
Tästä huolimatta kaksi kolmesta suomalaisesta pitää edelleen suunterveyttään hyvänä tai melko hyvänä. Muita harvemmin suunterveyttään pitävät hyvänä vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvat sekä vähiten koulutetut. 75 vuotta täyttäneitä lukuun ottamatta erot ikäryhmien välillä ovat pieniä.
Suunterveyttä koskevan raportin ovat kirjoittaneet Itä-Suomen yliopiston professori Liisa Suominen ja THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa.