Hammasperäiset infektiot voivat edetessään johtaa vakaviin seurauksiin, jotka edellyttävät sairaalahoitoa tai jopa teho-osastohoitoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vakavien sairaalahoitoa vaativien hammasperäisten infektioiden taustatekijöitä, kliinisiä piirteitä ja hoitoa erityisesti sukupuolten välisten erojen näkökulmasta.
Väitöskirja koostuu neljästä retrospektiivisestä osatyöstä, joissa tutkittiin Helsingin yliopistollisen sairaalan suu- ja leukakirurgian päivystyksessä hoidettuja infektiopotilaita. Osatöissä tarkasteltiin hammasperäisten infektiopotilaiden sosiodemografisia ja yleiseen terveydentilaan liittyviä tekijöitä, taustalla olevia hammasinfektiosairauksia sekä mikrobiologisia löydöksiä. Miesten osuus sairastuneista oli suurempi kuin naisten. Alhainen tulotaso ja naimattomuus lisäsivät hammasperäisten infektioiden sairaalahoidon riskiä. Heikentynyt immuunipuolustus ei ennustanut tehohoidon tarvetta, mutta tupakointi ja runsas päihteiden käyttö liittyivät useampiin komplikaatioihin, joista tavallisimpia olivat verenmyrkytys ja keuhkokuume.
Alaleuan infektiopesäkkeet johtivat useammin tehohoitoon kuin yläleuan infektiot. Yleisin hammasperäinen syy tehohoitoa vaatineissa infektioissa oli apikaalinen parodontiitti, johon liittyivät myös korkeammat C-reaktiivisen proteiinin arvot ja syke sairaalaan tullessa kuin perikoroniitissa. Streptococcus-lajit olivat yleisimpiä bakteerilöydöksiä, ja Streptococcus anginosus -ryhmän bakteerien aiheuttamat infektiot liittyivät pidempään sairaalahoidon kestoon ja useammin tehohoidon tarpeeseen muihin bakteerilajeihin verrattuna.
Vakaviin hammasperäisiin infektioihin voi liittyä laajempia sukupuolittuneita ja sosiaalisia terveyseroja. Miesten suurempi osuus potilaista, joilla on sairaalahoitoa vaativa hammasperäinen infektio voi viitata siihen, että naisiin verrattuna miehet laiminlyövät suunterveyttä enemmän ja hakeutuvat hoitoon viiveellä. Valtaosa sairaalahoitoa vaativista hammasperäisistä infektioista ilmenee aiemmin terveillä potilailla, mutta alhainen sosioekonominen asema ja sosiaalinen eristäytyneisyys näyttävät lisäävän niiden riskiä. Varhaisen diagnostiikan ja tehokkaan perusterveydenhuollon merkitys korostuvat. Apikaaliparodontiitti on yleinen näissä infektioissa, joten sen tunnistaminen ja hoitaminen ajoissa on tärkeää.
Tutkimus on tehty Helsingin yliopistossa ja HUSin Pää- ja kaulakeskuksen suu- ja leukakirurgian yksikössä.
Severe odontogenic infections – men in the danger zone?
Jussi Furuholm
HLL, EHL
VASTAVÄITTÄJÄ
Pertti Patinen, dosentti
Oulun yliopisto
KUSTOS
Johanna Snäll, apulaisprofessori
Helsingin yliopisto ja HUS
ESITARKASTAJAT
Tarja Tanner, apulaisprofessori
Oulun yliopisto
Olli Teronen, dosentti
Helsingin yliopisto
OHJAAJAT
Johanna Snäll, apulaisprofessori
Helsingin yliopisto ja HUS
Johanna Uittamo, dosentti
Helsingin yliopisto ja HUS
Verkkojulkaisun osoite:
http://hdl.handle.net/10138/625469