Iäkkäiden muistisairaiden suunhoitoon luovat hyvän pohjan Muistiliiton strategian 2025 – Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa korostamat teemat: osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen, tiedon ja osaamisen lisääminen sekä ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.
Suun terveyspalvelujen tulisi olla saavutettavia kaikille. Muistisairauden varhaista tunnistamista ja suunhoidon erityispiirteitä muistisairauden eri vaiheissa tulee parantaa tarjoamalla koulutusta ja lisäämällä tietoisuutta. Suun terveydenhuollon palveluilla on keskeinen rooli muistisairauden varhaisen vaiheen hyvinvoinnin tukemisessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Tavoite vaatii resursseja ja asennemuutoksia. Liikkuvien hoitoyksiköiden, digitaalisten ratkaisujen ja teknologian hyödyntäminen voivat tukea riskiryhmien havaitsemista. Myös näiden käytön tulee perustua tutkimusnäyttöön ja hoidon vaikuttavuuteen. Suunterveyden huomioiminen osana muistisairaiden kokonaisvaltaista hoitoa edistää paitsi yksilöiden elämänlaatua, myös kestävää ja tasa-arvoista terveydenhuoltoa.
Muistisairaudet ovat merkittävä kansansairaus – 23 000 saa diagnoosin vuosittain, ja diagnosoitu muistisairaus on yli 150 000 henkilöllä. Kyseessä on myös yksi kalleimmista kansansairauksista ja merkittävin yksittäinen tekijä toimintakyvyn heikkenemisen taustalla.
Suun ongelmiin tulee puuttua siinä vaiheessa, kun huoli avun tarpeesta herää. Muistisairaan iäkkään kohdalla tärkeitä tavoitteita ovat pääsy tarpeen mukaiseen hoitoon viiveittä, oikeuksien toteutuminen hoivaa saataessa sekä yhdenvertainen ja myönteinen kohtaaminen. Suunterveyden ylläpito vaikuttaa paitsi fyysiseen hyvinvointiin, myös kognitiiviseen toimintakykyyn, ravitsemukseen ja elämänlaatuun. Muistisairaan suun tilanne tulee arvioida säännöllisesti ja hoitosuunnitelma mukauttaa sairauden etenemisvaiheen ja potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Hammasperäisten infektioiden tehokas ennaltaehkäisy ja hoito on hammaslääkärin perustehtävä. Toiminnallisen purennan säilyttämisen toivossa saatetaan ennusteeltaan heikentyneitä hampaita säästämällä ja hoitamalla herkästi luisua myös infektion ylläpitoon. Radikaalimpi hoitolinja hampaiston saneerauksessa ja proteettisten rakenteiden päivityksessä on tarpeen silloin, kun muistisairauden eteneminen ja potilaan rajoitteet estävät suun omahoidon toteutumisen. Hammaslääkärin työ valuu hukkaan, jos lopputuloksena ei ole mahdollisimman helposti puhdistettavissa oleva hampaisto.
Suugeriatrisen tiimin merkitys korostuu hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja toteutettaessa, jolloin käytännön yhteistyö ja toimiva kontaktointi eri tahojen välillä ovat keskeisiä. Muistisairaan suunhoito vaatii yhteistyötä suugeriatrisen tiimin, sosiaalihuollon, ikääntyneiden palveluiden ja omaisten välillä. Hoidon toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin pitkät hoitojonot, taloudelliset haasteet sekä kotiin vietävien- ja etäpalveluiden niukkuus. On olennaista, että hoitopäätökset tehdään potilaan etua ajatellen, huomioidaan potilaan kyky osallistua omaan hoitoonsa sekä kartoitetaan avun tarpeet.
Eveliina Tuuliainen
HLT, EvaHML
Kuopion yliopistollinen sairaala, suu- ja leukasairauksien poliklinikka, Pohjois-Savon hyvinvointialue