Uutiset

TiedeuutinenTauotanko verihiutale-estäjän tai ­verenohennuslääkkeen?

12.12.2025Annika Nissinen
Jussi Hernesniemi muistuttaa, että kardiologin näkökulmasta tukos on suurempi riski kuin vuoto. Suurimassa osassa hammastoimenpiteitä verenohennuslääkkeiden tauotus on suhteellisen riskitöntä. (Kuva: Ismo Henttonen)

Pienet toimenpiteet hammaslääkärin vastaanotolla eivät yleensä vaadi verihiutale-estäjien tai verenohennuslääkkeiden tauotusta. Isommissakin hammastoimenpiteissä riittää usein verenohennuslääkkeen tauotus toimenpidepäivänä, sanoo kardiologian professori ja Tampereen sydänsairaalan tutkimuspäällikkö Jussi Hernesniemi.

Potilaiden tukosriskejä hoidetaan joko verihiutale-estäjillä tai tehokkaammilla verenohennuslääkkeillä. Verihiutale-estäjät (usein asetyylisalisyylihappo eli aspiriini, klopidogreeli tai modernimmat tikagrelori ja prasugreeli) vaikuttavat vain verihiutaleisiin. Klopidogreeliä ja modernimpia estäjiä käytetään usein yhdessä aspiriinin kanssa.

Verihiutale-estäjien indikaatioina ovat pitkän aikavälin ateroskleroottisen taudin komplikaatioiden esto, väliaikainen stenttitrombiriski ja väliaikainen suoja läppäoperaatioiden jälkeen.

Kroonisessa sepelvaltimotaudissa verihiutale-estäjien tauotuksen aiheuttama komplikaatioriski on hyvin pieni. Lääkkeen voi tauottaa ohitusleikkauksen jälkeen tai kolme kuukautta biologisen läppäoperaation tai läppäplastioiden jälkeen. Käytännössä isoin riski liittyy pallolaajennuksen jälkeiseen stenttitrombiin.

– Suurin osa komplikaatioista tulee ensimmäisen kuukauden aikana operaatiosta, jolloin valtimosuonen tukosriski on moninkertainen. Tämän jälkeen riski pienenee ja lääkkeiden tauotus hetkeksi on suhteellisen riskitöntä. Konsultoi kuitenkin aina hoitavaa lääkäriä, tiivistää Hernesniemi.

– Toisen lääkkeen voi tauottaa, mutta aspiriini pitäisi jättää – sen vaikutuksen alaisena isompikin kirurgia on turvallista.

 

Uudet antikoagulantit tauolle toimenpideaamuna

Verenohennuslääkkeet eli antikoagulantit suojelevat aivoinfarkteilta, keuhkoembolioilta, syviltä laskimotukoksilta ja muilta tromboembolisilta komplikaatioilta.

Eteisvärinäpotilaat ovat isoin antikoagulantteja käyttävä potilasryhmä, joilla hyytymäriski kasvaa ajan myötä.

Hernesniemi suosittelee varfariinin sijaan uusia suun kautta otettavia antigoakulantteja (rivaroksabaani, dabigatraani, apiksabaani ja edoksabaani), koska varfariinilla on haastavampi saavuttaa hoitotasapaino ja uudempien lääkkeiden käyttöön liittyy pienempi kokonaiskuolleisuus. Varfariinin vaikutus ei lakkaa eikä palaudu heti, jolloin varfariinia käyttävillä potilailla voidaan tarvita siltahoitoa isompien toimenpiteiden yhteydessä.

Valtaosa hammastoimenpiteistä ei mene ison riskin luokkaan, ja lääkkeiden tauottaminen on suhteellisen riskitöntä.

– Hammastoimenpiteissä uusille antigoakulanteille riittää usein tauotus toimenpideaamuna. Toimenpiteen jälkeen lääkitystä voi jatkaa samana päivänä tai seuraavana aamuna.

Hernesniemi kuitenkin muistuttaa, ettei antikoagulantteja tule tauottaa potilailla, joilla on mekaaninen sydänläppä, tai jos eteisvärinäpotilas on hyvin sairas ja iäkäs, jolloin tukosriski on suuri.

Lue myös
Etsitkö näitä?