Tunnetuimpia syömishäiriöitä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa), ahmimishäiriö (bulimia nervosa) ja ahmintahäiriö (BED, binge eating disorder), joita kaikkia yhdistää vääristynyt suhde ruokaan sekä syömisen aiheuttama syyllisyys ja ahdistus. Jopa 6,0 % 20–35-vuotiaista naisista on jossain elämänvaiheessa kärsinyt syömishäiriöstä.
Syömishäiriötä ei pystytä diagnosoimaan yksittäisen laboratoriotutkimuksen perusteella, mutta useissa tutkimuksissa erityisesti laihuushäiriötä sairastavilla on todettu anemiaa, neutropeniaa ja trombosytopeniaa. Syömishäiriöpotilaiden verenkuvamuutokset ovat nousseet ajankohtaiseksi uusimpien tutkimusten myötä lääkärikollegojen keskuudessa, mutta hammaslääkäreille tätä tietoa ei ole vielä välitetty. Joissain tutkimuksissa hammaslääkärit ovat kokeneet, että he tarvitsevat enemmän tietoa syömishäiriöistä sekä erilaisista laboratoriotutkimuksista.
Artikkelissa esitellään yleisimmät syömishäiriöt sekä niihin liittyvät verenkuvamuutokset, jotka saattavat vaikuttaa potilaan hoitoon hammaslääkärin työssä. Hammashoidossa on hyvä ottaa huomioon mahdolliset syömishäiriöpotilaan systeemioireet verenkuvamuutoksiin liittyen.
Eating disorders and dental care
The most common eating disorders (EDs) are anorexia nervosa (AN), bulimia nervosa (BN), and binge eating disorder (BED), all of which are linked by a distorted relationship with food, as well as the guilt and anxiety caused by eating. Up to 6.0% of women between the ages from 20 to 35 years have suffered from an eating disorder at some point in their lives. A single laboratory study is not able to diagnose an eating disorder, however several studies have found anemia, neutropenia and thrombocytopenia, especially in people with ED. If there is a suspicion of ED a physical examination including an evaluation of complete blood count (CBC) is performed. Anemia, neutropenia, and thrombocytopenia are common findings in AN. This subject is known with the latest research among doctors. However, dentists have not been informed about this matter yet. In some studies dentists have also reported a need of a better understanding of EDs and interpreting the laboratory results in general.
This article highlighted the most common eating disorders as well as related blood changes that may affect the patient’s treatment at the dental clinic. In dental care, it is good to consider the possible systemic symptoms of an eating disorder patient in relation to changes in blood counts.
Kirjoittajat:
Lilian Syrén-Kyrkkö, HLL
Keski-Suomen Seututerveyskeskus ja Keski-Suomen hyvinvointialue
Tommi Tolmunen, professori, ylilääkäri
Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
KYS, nuorisopsykiatrian klinikka, Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuopio
Arja Kullaa, HLT, EHL, emeritaprofessori
Suulääketiede, Hammaslääketieteen yksikkö
Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta
Itä-Suomen yliopisto
Suom Hammaslääkäril 2025; 8/25: 34–40.