Alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä toi ajankohtaiset kuulumiset sote-uudistuksen tilanteesta juuri hallitusohjelman valmistumisen kynnyksellä. Hän korosti vuoropuhelun ja aidon dialogin merkitystä kaikkien soten valmisteluun osallistuvien tahojen kesken.
Nerg kehotti myös asettamaan asiakkaan keskiöön, kun uuden järjestelmän palikoita aletaan laittaa kokoon.
– Sote-palveluja tulisi rakentaa asiakkaan näkökulmasta, ei järjestelmän. Jatkossa meidän tulisi myös miettiä entistä enemmän paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden tarpeita sekä parantaa yhteistyötä eri sektorien välillä.
Sote-murroksessa luottamus punnitaan
Mitä teille tulee mieleen sanoista luottamus ja sote-palvelutuotanto, haastoi paneelikeskustelun osanottajia toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.
– Kansalaisten luottamus sote-palveluihin sekä luottamus työntekijöiden ja työnantajan välillä. Avoimuus eri tasoilla tarkoittaa myös sitä, että ikäviäkään asioita ei peitellä ja epäkohtia voidaan lähteä kehittämään yhdessä rakentavassa hengessä, panelistit luettelivat.
Keskustelun aiheena oli luottamuksen merkitys sote-palvelutuotannon murroksessa. Mukana paneelissa olivat HUS:in toimitusjohtaja Juha Tuominen, Mehiläisen liiketoimintajohtaja Markku Näreneva, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, Keusoten luottamusmies Nikolai Rintala sekä Keusoten koordinoiva ylihammaslääkäri, EHL Pirkko Letto.
– Sote-palveluverkkoa on joka tapauksessa pakko tavalla tai toisella uudistaa ja tiivistää lähivuosina, kun väestö ikääntyy ja asutus keskittyy yhä kiivaampaan tahtiin isoimpiin kaupunkeihin, sanoi Juha Tuominen.
Sote-järjestelmän uudistustyössä panelistit painottivat erityisesti hyvän johtamisen ja toimivien prosessien merkitystä sekä parhaiden käytäntöjen rohkeaa jakamista eri toimijoiden kesken.
– Avainsana on avoimuus, jota voidaan vahvistaa jakamalla puolin ja toisin tietoa myös uusien digitaalisten työkalujen avulla, Tuominen pohti.
Lääkäri Nikolai Rantala huomautti, että valtaosa ihmisistä on erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon.
– Terveyskeskusten potilasjonot ja viive hoitoon pääsyssä ovat ne asiat, jotka herättävät väestössä tyytymättömyyttä.
– Suun terveydenhuollossa on jo vuosia tehty paljon hyvää kehittämistyötä, jolla toimintaa on entisestään tehostettu. Nyt tarvitaan lisää resursseja – muuten emme pysty vastaamaan ikääntyvän väestön myötä yhä kasvavaan hoidontarpeeseen, Pirkko Letto painotti.
Hän muistutti, että tulosten mittaamiseen tulee kehittää riittävän monipuolisia mittareita. Esimerkiksi hoitoon pääsy ei yksinään riitä mittariksi suun terveydenhuollossa – lisäksi pitää mitata esimerkiksi sitä, valmistuvatko hoidot kohtuuajassa.
– Suun terveydenhuolto tulee myös saada nykyistä tiiviimmin mukaan terveydenhuollon palveluketjuihin. Saammehan jatkuvasti lisää tutkimustietoa siitä, miten suunterveys vaikuttaa kokonaisterveyteen.
Edunvalvontatyö motivoi
Liiton asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo esitteli nyt päättyvän luottamusmieskauden kyselyn tuloksia. Hammaslääkäri-, lääkäri- ja eläinlääkäriluottamusmiehille lähetetyn kyselyn tarkoituksena oli selvittää, mikä tehtävässä palkitsee ja mikä kuormittaa sekä kartoittaa tarpeita, toiveita ja kehitysideoita. Kyselyyn vastasi 164 luottamusmiestä, joista 58 hammaslääkäriä.
– Positiivista oli, että enemmistö vastaajista aikoo jatkaa luottamusmiehenä. Lääkäreistä ja eläinlääkäreistä jatkoon halukkaita oli 75 % ja hammaslääkäreistä 67 %, Savanheimo kertoi.
Jatkamaan motivoi erityisesti mahdollisuus edistää ammattikunnan edunvalvontaa, luottamusmiesroolin tarjoama mahdollisuus verkostoitua ja kehittää monipuolisia taitoja sekä mahdollisuus saada tietoa organisaatiosta ja kunnallisesta päätöksenteosta ja vaikuttaa oman työpaikan asioihin.
Luottamusmiespestin lopettamisen yleisimpiä syitä olivat puolestaan työpaikan vaihtaminen ja siirtyminen esimieheksi tai eläkkeelle sekä turhautuminen vaikutusmahdollisuuksiin ja tehtävästä aiheutuva stressi ja henkinen kuormitus. Lisäksi tuotiin esille, että tehtäviin on hyvä välillä saada uusia luottamusmiehiä.
Lääkärikartellin järjestämiin koulutuksiin oli vuosittain osallistunut noin 90 % vastaajista. Lisää koulutusta kaivattiin muun muassa neuvottelutaidoista, lääkärisopimuksen tulkinnasta ja paikallisesta sopimisesta sekä ristiriitatilanteiden ratkomisesta.
– Kehitysideoita tuli paljon. Vastaajat kaipasivat esimerkiksi kannustimia uusien luottamusmiesten rekrytointiin, lisää työkaluja yhteistyöhön ja verkostoitumiseen sekä näkyvyyden lisäämistä luottamusmiestoiminnan hyvistä puolista, Savanheimo tiivisti.
Nykyinen luottamusmieskausi päättyy kesällä, ja uudet luottamusmiehet valittiin kuntiin ja kuntayhtymiin kevään luottamusmiesvaalissa. Uudet luottamusmiehet aloittavat tehtävässään ensi syksynä.
Mikä tapahtuma?
- Lääkärikartellin luottamusmiesten neuvottelupäivät 23.–24.5. Seminaariin osallistui noin 150 hammaslääkäriä, lääkäriä ja eläinlääkäriä eri puolilta Suomea. Ohjelmassa oli alivaltiosihteeri Päivi Nergin esityksen sekä paneelikeskustelun lisäksi useita puheenvuoroja liittojen edunvalvonnan asiantuntijoilta. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto.
- Hammaslääkäriluottamusmiehiä on terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. He valvovat Lääkärisopimuksen noudattamista, soveltavat sopimusta paikallisesti sekä auttavat ja neuvovat jäseniä. Luottamusmiesten työn tukena ovat liiton edunvalvonnan asiantuntijat.
- Luottamusmies edustaa työntekijöitä, kun työpaikan asioista ja työsuhteen ehdoista neuvotellaan työnantajan kanssa. Asiat voivat koskea koko työpaikkaa tai yksittäistä hammaslääkäriä.