Kolmaskymmenes pohjoismainen teema käsittelee suulääketiedettä. Onnittelut pohjoismaiselle teemalle! Artikkelit julkaistaan kaikissa viidessä pohjoismaisessa hammaslääketieteen aikakauslehdessä, joita ovat Tandläkartidningen (Ruotsin Hammaslääketieteen yhdistyksen aikakauslehti), Tandlægebladet (Tanskan hammaslääkärilehti), Tidende (Norjan hammaslääkärilehti), Suomen Hammaslääkärilehti ja Tannlæknablaðið (Islannin hammaslääkärilehti).
Lukija saattaa pohtia, mitä suulääketiede on. Suulääketieteen määritelmä vaihtelee maittain ja alueittain, jopa Pohjoismaissa, ja lehdessä 1/24 julkaistavassa avausartikkelissa käsitelläänkin sen määritelmää, suulääketieteen historiaa ja alan tulevaisuudennäkymiä. Pohjoismaiden väestörakenteissa on tapahtunut muutoksia, mikä aiheuttaa haasteita tulevaisuudessa.
Suun alue sisältää sylkirauhaset, ja yksi teeman seitsemästä artikkelista kattaakin sylkirauhasiin ja niiden toimintaan vaikuttavat sairaudet ja taudit. Suun alueen kipu on lisäksi toinen tärkeä suulääketieteen osa-alue. Suupolteoireyhtymä on myös keskeinen aihealue ja ansaitsee oman artikkelinsa.
Ihminen on kokonaisuus, ja suun alue on osa potilaan yleisterveyttä. Suun alueen patologisilla prosesseilla voi olla merkittävä vaikutus terveyteen ja yleiseen elämänlaatuun. Toisaalta systeemiset sairaudet ja lääkkeet voivat vaikuttaa merkittävästi suun ja kasvojen alueen toimintaan. Aihetta käsitellään kaksiosaisessa artikkelissa, jonka otsikko on ”Systeemisten sairauksien suumanifestaatiot”. Tämän jälkeen julkaistaan vielä kaksi muuta artikkelia, joissa esitellään yleisiä suun limakalvomuutoksia ja niiden erotusdiagnostiikkaa.
Suulääketieteen edelläkävijä Pohjoismaissa oli professori J. J. Pindborg. Kuten artikkeleista huomataan, suulääketiede on kehittynyt hänen vuosia sitten tekemästään perustyöstä ja käsittää nyt laajat hammaslääketieteellisten ja lääketieteellisten aihealueiden kysymykset. Siksi on tärkeää, että kaikki hammaslääkärit säännöllisesti päivittävät tietojaan kliinisten käytäntöjen osalta.
Myös erikoishammaslääkäreille pitää tarjota vahvaa tietämystä suulääketieteestä.
Teemassa julkaistavat seitsemän artikkelia on laadittu pohjoismaisena yhteistyönä. Me kaikki hyödymme yhteistyöstä, sillä sen ansiosta on mahdollista oppia vastavuoroisesti. Tarvitsemme myös korkealaatuista suulääketieteen tutkimusta, ja kun toimimme yhdessä Pohjoismaissa, voimme jakaa laajaa asiantuntemusta ja riittävät tutkimuspotilasmäärät. Kaikkien ponnistelujemme tavoitteena on potilaidemme mahdollisimman hyvä hoito muuttuvassa maailmassa.
Toivomme, että viihdytte suulääketieteen teeman parissa!
Toimituskunta:
Jaana Rautava, puheenjohtaja, Suomi
Bente Brokstad Herlofson, Norja
Karin Garming-Legert, Ruotsi
Palle Holmstrup, Tanska
Svend Richter, Islanti
Mataleena Parikka, koordinaattori
Näin teema-artikkelit kääntyvät suomeksi
Pohjoismaiset teema-artikkelit on kirjoitettu alun perin englanniksi. Kaikissa artikkeleissa suomennoksista on vastannut Ilkka Helander. Käännettyjen artikkelien asiatarkastajina ovat toimineet kyseisten artikkelien suomalaiset kirjoittajat.
Artikkelien kielenhuoltajina ovat toimineet Kirsi Schali ja Jenna Mendez.
Teema-artikkelit julkaistaan alkuvuoden Hammaslääkärilehdissä.