Joskus potilaan mukana seuraa alkoholin, likaisten vaatteiden ja pinttyneen tupakan haju. Tämä potilas kohdataan usein päivystysvastaanotolla, johon liittyy kiirettä, kenties vieraampi työpari ja jatkohoidon järjestämisen haasteita. Saatat mielesi pimeämmissä sopukoissa ajatella, että kunpa selviäisin tilanteesta nopeasti.
Tällä potilaalla on kohonnut riski monille suun sairauksille. Hän on myös pään ja kaulan alueen syöpien riskipotilas. Vaikka hän onkin hakeutunut päivystykseen särkevän hampaan takia, tulisi myös hänen suunsa limakalvot tutkia ja palpoida kaulan imusolmukkeet. Hänen limakalvoillaan voi olla muutos, johon liittyy syöpävaaraa lisääviä solumuutoksia tai jo itse syöpämuutos.
Pään ja kaulan alueen syöpien suurimmat riskitekijät ovat edelleen tupakointi ja alkoholinkäyttö. HPV-infektio liittyy erityisesti suunielun alueen syöpiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä tunnistetaan ja hoidetaan, sitä paremmin potilas toipuu ja kuntoutuu.
Tuore väitöskirjatyö osoitti, että perusterveydenhuolto tunnistaa pään ja kaulan alueen syövät nopeasti (1). Hammaslääkärit löytävät usein suusyöpäleesiot varhaisessa vaiheessa. Tätä hienoa työtä meidän tulee jatkaa, mutta valppaana on oltava.
Työtä jakavat suuhygienistit, jotka näkevät myös paljon limakalvomuutoksia ja tekevät jatkohoidon lähetteitä. Hyvät kuvakonsultaatiot muutoksista ovat nykypäivää, ja kuvakonsultaatioiden kanavia tulee edelleen kehittää.
Valppaana on oltava myös hoidon tarpeen arviossa. Millaisista oireista potilas puhelimessa tai etävastaanotolla kertoo? Suun haavasta, joka ei parane, tai jatkuvasta nielukivusta? Hoitojonoista ja päivystyksen kiireistä huolimatta potilaiden, joilla on pään ja kaulan alueen syöpien oireita, tulisi päästä hoitoon nopeasti.
Ja tietysti aina on tauteja, jotka vain hiipivät hiljaa ja niitä on tavattoman vaikea todeta. Tulee muistaa, että suusyöpäpotilas voi olla myös nuori aikuinen, joka ei ole koskaan tupakoinut tai käyttänyt runsaasti alkoholia.
Markus Atulan väitöskirjatyön mukaan suurin pään ja kaulan alueen syövän hoidon viivettä aiheuttava tekijä oli potilaan viivyttely. Alhainen koulutusaste ja runsas alkoholin käyttö liittyivät hoitoon hakeutumisen pitkittymiseen (2). Potilas voi ajatella oireiden väistyvän. Tai potilas saattaa tietää, että hoitoon tulisi hakeutua, mutta tutkimukset ja niiden tuoma tieto pelottavat. Etävastaanotto ei näitä potilaita myöskään tavoita.
Tutkijan sanoin olisi tärkeää lisätä yleistä tietoisuutta pään ja kaulan alueen syöpien oireista. Tietoa tulee jakaa erityisesti riskipotilaille. Tupakoinnin lopettamista ja alkoholin käytön vähentämistä tulisi aina tukea, se jos jokin on vaikuttavaa hoitoa. Joskus haastavinkin potilas tekee elämäntapamuutoksen, jolla on merkittävä vaikutus hänen terveyteensä.
Jaana Willberg
yliopistonlehtori, Turun yliopisto
vs. ylihammaslääkäri, Patologia, Turun yliopistollinen keskussairaala
1. Atula M. Patient and Healthcare Delays in Head and Neck Cancer. Dissertationes Universitatis Helsingiensis, 2023.
2. Atula M, Aro K, Irjala H, Halme E, Jouppila-Mättö A, Koivunen P ym. Patient and health care delays in large (class T3-T4) oral, oropharyngeal, and laryngeal carcinomas. Head Neck 2023; 45(5): 1215–1225.