Hammaslääkäriliiton 18.–19.5. Helsingissä kokoontunut valtuusto pohjusti liiton strategian uudistamista pohtimalla mm., millaista on hammaslääkärin työ 10 vuoden kuluttua ja millaista elämää hammaslääkärit ammatin kautta tavoittelevat.
Liiton työtä ohjaava strategia vuoteen 2020 laadittiin vuonna 2011 ja päivitettiin viimeksi vuonna 2016. Strategiakauden lähestyessä loppuaan on syytä arvioida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Huulilla olevan maakunta- ja sote-uudistuksen lisäksi on huomioitava myös laajempia megatrendejä, esimerkiksi ilmastonmuutos, demografiset muutokset ja digitalisaatio.
Valtuustossa vieraillut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi koko koulutusketjuun varhaiskasvatuksesta täydennyskoulutukseen olevan uudistettavana. Kyse on koulutus- ja osaamistason nostosta kansainvälisen kilpailun kiristyessä.
– Elinikäinen oppiminen ei ole enää hyve, vaan välttämättömyys, hän painotti.
Pohdinnassa on esimerkiksi, voisiko yliopistojen rahoitus perustua tutkintojen sijaan koulutusmoduuleihin, jolloin työn ja opiskelun limittäminen olisi helpompaa.
Sote-uudistuksen tuomiin moniin osaamishaasteisiin OKM pyrkii vastaamaan mm. lisäämällä tarvittavan koulutuksen valtakunnallista koordinaatiota Osaamisella soteen -hankkeella.
Koulutusmääristä kysyttäessä ministeri totesi, että työllistymiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja välttää merkittävää ylikouluttamista. Hammaslääkäriliitto on arvioinut hammaslääkärimäärän kasvavan liian suureksi, ellei koulutukseen sisäänottoa harkiten supisteta.
Sääntömääräisinä kokousasioina valtuusto käsitteli hallituksen vuosikertomuksen 2017 (ks. puheenjohtajan katsaus seuraavalla sivulla) ja vahvisti tilinpäätöksen. Valtuuston syyskokouksen henkilövalintoja (hallituksen jäsenet) valmistelevaan toimikuntaan nimettiin Sirkku Brander, Pertti Härkönen, Jarmo Lahti, Marjaana Nummi, Harri Parikka ja Pauli Varpavaara.
Lue Hammaslääkäriliiton vuosikertomus 2017 liiton jäsensivustolta (kirjautuminen jäsentunnuksilla).