Tiede

Suusta terveMistä ammentaa voimaa suunterveyden edistämiseen?

22.1.2021Henna Virtomaa
istock-tytto_terveyden_edistaminen
(Kuva: iStockphoto)

Yllättäen viime aikoina moni keskustelu on kulkeutunut kouluaikaisen fluorauskokemuksen muistelemiseen. Muun muassa eräs toimittaja puhelinkeskustelussa muisteli omaa kokemustaan. Kuuntelin sitä mielenkiinnolla, minullakin on kokemus fluoripurskuttelusta. Muistan vieläkin muovisen fluoripurskutepullon puristamisesta syntyneen äänen. Fluorin maku ei myöskään ole muistista kadonnut.

Meillä hammashoitaja oli kouluttanut opettajan jakamaan fluoripurskutetta. Näin uskallan sanoa, sillä ensimmäisellä kerralla fluoripurskutteen jakoi hammashoitaja antaen samalla meille muutakin ohjausta. Koulu integroitiin mukaan tähän suunterveyttä edistävään toimintaan.

Moni palaa muistelemaan tätä kokemustaan, eikä kukaan ole muistanut sitä ikävänä asiana. Jatkokysymyksenä tästä yleensä seuraa, miksi ei enää fluorata koulussa, jos kerran lapsilla on reikiä? Miksi ei enää harjata hampaita päiväkodissa? Vastaan kysymyksiin parhaani mukaan.

Yhdessä tekeminen ja positiivinen ryhmäpaine on osaamista tukevaa toimintaa. Yhteisöllinen toiminta kannattelee kansalaista. Oppivelvollisuusikää on päädytty pidentämään, jotta pudokkaiden määrä vähenisi. Järjestelmän tehtävä on ottaa huomioon kaikki, mutta etenkin ne, joilla on suuri riski syrjäytyä.

Suunterveyden edistämisessä meidän tulisi ajatella samoin. Huomioida erityisesti ne, joilla on riski pudota. Nyt on uusien, hyvien käytänteiden aika ja tarve, jotta suunterveydelle luodaan elinikäinen perusta. Se on kansalaisen perusoikeus.

Hammaslääkäriliiton tavoitteena on edistää yksilön mahdollisuuksia omaksua suunterveyteen liittyviä tietoja, taitoja ja niihin liittyvää pystyvyyden tunnetta. Väestön suunterveyden puolesta toimiminen on kirjattu liiton sääntöihin. Hammaslääkäriliitto tekee myös työtä sen eteen, että STM, THL ja Kuntaliitto saataisiin tähän työhön mukaan, sillä ilman lakien velvoitteita kuntien tarjoamissa palveluissa terveyden edistäminen ei toteudu riittävän tehokkaasti. Tarvitaan myös yhteistyötä niin neuvoloiden, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kuin koulujen (erityisesti alakoulujen) ­kanssa.

Meillä on vielä matkaa siihen, että kaikilla suomalaisilla olisi varhaislapsuudesta saakka hyvät suunterveystottumukset. Suomessa on toimiva ja kattava neuvolajärjestelmä. Sen hyödyntäminen olisi ehdottomasti tavoittelemisen arvoista ja järkevää. Suun terveydenhuollon saumattomana yhteistyökumppanina toimisivat neuvoloiden terveydenhoitajat. Suunter­veyttä edistävien toimien integroiminen neuvolan terveydenhoitajan vastaanottotilanteisiin toisi varmasti toivottua tulosta.

Säästyisimme monilta murheilta, jos suunterveystottumukset olisi juurrutettu yksilöön varhain. Jokainen saisi samansisältöiset terveyttä edistävät ohjeet ja tarvittaessa oikea-aikaisen ohjaamisen suun terveydenhuollon ammattilaisen luo.

Olisiko aika kypsä siihen, että tervey­denhoitajien koulutukseen lisättäisiin opintokokonaisuus suunterveydestä ja -hoidosta? Löytyisikö tahtotila siihen, että jo työelämässä olevat neuvolan terveydenhoitajat koulutettaisiin ohjaamaan asiakasta suunterveyteen liittyvissä asioissa?

Henna Virtomaa
Toiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto

Suusta terve -palsta, Hammaslääkärilehti 2/21

Lue myös
Etsitkö näitä?