Tiede

Suusta terveLasten suunterveyteen liittyvä neuvonta ei saa olla kaavamaista

31.3.2022Hannu Hausen
istock-lapsi_ja_aiti
Jos vanhempien hampaat ja lapsen ruokatottumukset sekä suuhygieniatavat ovat kunnossa, voivat vanhemmat hyvällä omallatunnolla suukotella lasta. Kuva:...

Jo 1980-luvulla tiedettiin, että lapset, joilla mutans-streptokokit olivat asettuneet hampaiden pinnoille kahden vuoden iässä, saivat ratkaisevasti enemmän kariesvaurioita neljän vuoden ikään mennessä kuin ne lapset, joilla ms-kolonisaatio oli tapahtunut tätä myöhemmin. Uraauurtavan havainnon olivat julkaisseet Helsingin yliopiston tutkijat Satu Alaluusua ja Olli-Veikko Renkonen.

Varsinkin alkuvaiheissa mutans-streptokokkien asettumista pikkulasten hammaspinnoille pyrittiin ponnekkaasti torjumaan kehottamalla kaikkia vauva- ja taaperoikäisten lasten vanhempia estämään oman sylkensä kulkeutuminen lapsen suuhun. Vasta myöhemmin ymmärrettiin, että vähäiset lapsen suuhun joutuneet ms-määrät saattoivat hävitä hampaiden pinnoille asettumatta, jos lapsen ruokatottumuksiin ei kuulunut sokeristen juomien ja ruokien tiheään toistuvaa nauttimista.

Ajatus sylkikontaktin välttämisen hyödyllisyydestä on sittemmin haastettu moneen otteeseen. Esimerkkinä olkoon kirjailija Sirpa Kähkösen kolumni Me-lehden numerossa 3/2001. Hän esitti mielipiteenään, että terveysneuvonnassa ei saa puuttua perheen sisäisiin tapoihin, hellyyden osoittamiseen ja luonnostaan bakteeripitoiseen lähekkäin oloon. Kirjoituksensa päätteeksi hän totesi, että ”suudelkaamme vain lapsia suulle. Jos lapselle tulee reikä hampaaseen, se paikataan. Mutta millä korjataan vihlova kolo lapsen sielussa, jos äiti aina kääntää päänsä pois, kun lapsi tarjoaa märkää suukkoaan ja lämmintä halaustaan?”

Nykytiedon valossa pikkulasten hoitoa koskevassa neuvonnassa tulisikin ottaa huomioon kaikki suunterveyteen vaikuttavat tekijät. Jos lasta hoitavien aikuisten hampaat ovat hyvässä kunnossa eikä heidän syljessään ole suuria määriä mutans-streptokokkeja, eivät vähäiset sylkikontaktit välttämättä altista lasta hampaiden reikiintymiselle, varsinkaan jos lapsen ruokatottumukset ovat terveelliset ja jos lapsen hampaita harjataan fluorihammastahnaa käyttäen. Tällaisissa tilanteissa vanhemmat voivat hyvällä omallatunnolla olla läheisessä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, suukottelu mukaan lukien.

Jos vanhempien suunterveys ja siihen vaikuttavat elintavat ovat huonolla tolalla, heidän tulisi päästä hammashoitoon ja asianmukaisen terveysohjauksen piiriin jo ennen lapsen syntymää. Lapsen synnyttyä tehokas sylkikontaktien välttely voi silti olla perusteltua. On tärkeää, että sitä koskevassa neuvonnassa ei kategorisesti kielletä lapsen suukottelua eikä muutoinkaan käytetä sellaisia ilmaisuja, jotka ovat tulkittavissa suositukseksi vältellä läheistä kanssakäymistä lapsen kanssa.

Kovin märkiä suukkoja ja muunkinlaista isojen sylkimäärien siirtämistä lapsen suuhun on toki syytä välttää. Satunnaisten sylkikontaktien pelko ei kuitenkaan saa olla esteenä luontevalle kanssakäymiselle lapsen kanssa. Lisäksi lapsi on hyvä totuttaa hyvään suuhygieniaan ja säännölliseen ateriarytmiin, johon ei kuulu tiheään toistuvaa sokeristen tuotteiden nauttimista.

Hannu Hausen
Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen asiantuntija

Lue myös
Etsitkö näitä?