Seitsemän varttunutta miestä kokoontuu kuumana kesäiltana ravintola Lehtovaaraan Helsingin Töölössä. Kokoonpanoon kuuluu myös kahdeksas, mutta tällä kertaa hän on estynyt.
Ravintolassa istuva ryhmä on saunaseura Vasta. Saman vuosikurssin hammaslääkäreistä koostuva joukko kokoontuu yleensä kerran kuussa saunomisen merkeissä. Nyt vakituinen saunapaikka on remontissa, joten ohjelmassa on illallinen. Kokoontumispaikka haluttiin valita siten, että myös kurssin isäntä, hiljattain lonkkansa murtanut 86-vuotias Asko Kaartinen pääsi rollaattorin kanssa paikalle.
Kaartisen mukana olo on tärkeää, sillä hänen merkityksensä kurssin yhteishengelle on ollut suuri läpi vuosikymmenten.
Ilpo Kuokka kertoo, että Kaartinen oli alusta saakka paitsi kurssin isäntä, myös eräänlainen isähahmo erityisesti nuorten miesten joukolle. Kaartinen on muita muutaman vuoden vanhempi ja osasi jo opiskeluaikana opastaa kurssikavereitaan elämään Helsingissä.
– Tunnen suurta kiitollisuutta – Asko osasi kohdella kivalla tavalla kannustaen. On ilo, että meillä on niin hieno isäntä kuin Asko, Kuokka kertoo.
Enemmän miehiä kuin naisia
Syksyllä 1964 Helsingin yliopistossa hammaslääketieteen opinnot aloittanut Kaartisen kurssi oli poikkeuksellinen. Miesten muistikuvien mukaan se oli ensimmäinen sodanjälkeinen vuosikurssi, jolla aloitti enemmän miehiä kuin naisia. Noin 30 hengen kurssista kaksi kolmasosaa oli miehiä.
Kun opiskelut alkoivat lähestyä loppuaan, miehet päättivät vaalia opiskeluvuosien myötä syntynyttä hyvää yhteishenkeä ja tavata säännöllisesti myös jatkossa. Saunaseura Vasta perustettiin syksyllä 1967.
Aikojen saatossa Vastan miehitys on hieman elänyt, mutta viime vuosina kokoonpanoksi on vakioitunut kahdeksan pääkaupunkiseudulle asumaan jääneen kurssikaverin porukka.
– Aluksi tapaamispäivä oli jokaisen kuukauden viimeinen perjantai. Sitten päivä vaihtui torstaiksi ja lopulta keskiviikoksi, Kuokka kertoo.
Saunaseuran tapaamisten järjestelyvastuu vaihtuu vuosittain. Nyt kokoonkutsujana on Heikki Vuorela, joka on toimittanut ruokapöydän päähän saunaseuran tunnuksena toimivan Matti Äyräpäätä kuvaavan plaketin.
– Kaikki vaimot eivät huoli sitä piirongin päälle, miehet nauravat.
Vuosien varrella porukka on istunut lukuisilla lauteilla. Hotelli Palacen sauna oli pitkään ykkösvaihtoehto, mutta viimeiset 20 vuotta miehet ovat saunoneet pääsääntöisesti Radisson Blu -hotellin tiloissa Kampissa.
Saunomisen ohessa on päivitetty niin tiedot parisuhteista ja uusista perheenjäsenistä kuin asunnoista, autoista sekä työpaikoista. Kun saunaseuran jäsenet alkoivat lähestyä keski-ikää, tehtiin yhteinen päätös, ettei sairauksista lauteilla puhuta.
– Pian niitä vaivoja alkoi kuitenkin tulla, ja kyllä niistäkin puhuttiin. Täällä on uskallettu puhua mistä tahansa, sillä toisiin voi luottaa. Täällä tunnetaan toisemme läpikotaisin, Kaartinen kertoo.
Vuosien saatossa on jaettu sekä iloja että suruja. Koko kahdeksan hengen ryhmä on pysynyt koossa perustamisesta lähtien.
– Täällä on ripittäydytty ja reilulla mielellä avauduttu. Kaikesta on voitu puhua. Meillä on kiva, kaverillinen luottamus. Toisista on koitettu pitää huolta – kaveria ei ole jätetty, Kuokka lisää.
Vähemmän työasioita
Illallisella aihepiirit vaihtelevat aina Natosta Intian helteisiin ja Sanna Mariniin. Vanhoja muistellessa miehet pohtivat, kuinka pesijättäret katosivat saunoista jo kauan sitten. Muistoihin palaa myös vuosikymmeniä vanha tapahtuma, kun pesäpalloa harrastanut saunoja halusi kokeilla Hotelli Palacen kattoterassilta, lentääkö kiuaskivi mereen saakka. Kyllä se lensi, vieläpä yli vesillä olleen poliisiveneen, Ilpo Kuokka vakuuttaa.
Muistiin palautuu hyvin myös vuonna 1968 tehty matka Prahaan hammaslääketieteen opiskelijoiden kansainväliseen kongressiin. Reissu tehtiin vain joitakin viikkoja ennen kuin Varsovan liiton sotajoukot miehittivät Tšekkoslovakian.
Vuosikymmeniä sitten saunaseurassa alettiin pohtia, että jonkun porukasta pitäisi mennä Hammaslääkäriliiton valtuustoon. Heikki Vuorelaa suostuteltiin ehdolle, vaikka hän oli aluksi vastahakoinen. Loppu on kuitenkin historiaa, sillä Vuorelasta tuli myöhemmin liiton hallituksen puheenjohtaja.
Pitkästä historiasta huolimatta riitoja ei ole syntynyt, vaikka kaikesta ei täsmälleen samaa mieltä aina oltaisikaan.
Kaartinen tuumaa, että saunakäynneillä ei ole juurikaan puhuttu työasioista.
– Täällä ei ole rehvasteltu, ja täällä on ollut hyvä yksityisyys, Kaartinen pohtii.
Saunaseuran ohella Kaartisen kurssi on tavannut myös isommalla joukolla, sillä koko vuosikurssin kokoontumisia on järjestetty ensin viiden ja sittemmin kolmen vuoden välein.
Aiemmin Kaartisen kurssi näki toisiaan myös liikunnan merkeissä, ja hammaslääkärien perheet ovat tulleet toisille tutuksi muun muassa hää- ja syntymäpäiväjuhlien myötä.
– Vuosikurssilla on ollut kerta kaikkiaan hyvä henki, Kuokka tiivistää.