Käypä hoito -suositus mikrobilääkkeiden käytöstä hammashoidossa käsitteli aiemmin vain äkillisiä hammasperäisisiä infektioita. Tällä päivityskierroksella mukaan otettiin suositus mikrobilääkeprofylaksin käytöstä myös muussa hammashoidossa. Lisäksi European Society of Cardiologyn suositus endokardiittiprofylaksin käytöstä sisällytettiin päivitykseen. Suositus korostaa potilas- ja toimenpidekohtaista riskinarviota sekä infektion vaikeusasteen huomioon ottamista mikrobilääkkeen käytöstä päätettäessä.
Muutoksen myötä suosituksen nimi myös vaihtui paremmin muuttunutta sisältöä kuvaavaksi: Mikrobilääkkeet hammasperäisten infektioiden hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä.
Suosituksen infektioriskitaulukko on päivittynyt kolmiportaisesta kaksiportaiseksi, mikä heijastuu mikrobilääkkeiden käyttösuosituksiin. Tavoitteena oli helpottaa ja selkeyttää riskinarvion tekemistä.
– Infektioriskitaulukon päivitys oli keskeinen keskustelun aihe työryhmässä, sillä hammaslääketieteessä ei ole yksiselitteistä näyttöä siitä, mitkä sairaudet ja lääkitykset nostavat komplikaatioriskiä. Asiantuntijakonsensus haettiin kuulemalla monia eri alojen asiantuntijoita, kertoo dosentti, EL, EHL, Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Hannamari Välimaa.
Välimaa kannustaa kollegoita tutustumaan ensimmäisenä profylaksisuosituksiin ja tarkistamaan päivityksen metronidatsolin käytöstä.
Mikrobilääkitystä tapauskohtaisesti
Suosituksen keskeinen viesti on se, että hammaslääketieteellinen hoito on aina ensisijainen hoito hammasperäisissä infektioissa, ja mikrobilääkehoito on vain tukihoitoa. Mikrobilääkkeiden käytössä hyötyjen tulee ylittää haittavaikutukset. Mikrobilääkitystä on harkittava tapauskohtaisesti, suosittava profylaktista kerta-annosta, ja vain tarvittaessa käytetään lyhyttä mikrobilääkehoitoa.
Pääsääntöisesti potilaat eivät tarvitse mikrobilääkeprofylaksia hammashoidon yhteydessä, mutta profylaksia voidaan käyttää äkillisissä infektioissa hammaslääketieteellisen hoidon tukena ja estämään mahdollisia infektiokomplikaatioita. Tyypillinen käyttöindikaatio on infektoituneen alueen kirurginen toimenpide.
Kerta-annosprofylaksissa käytetään ensisijaisesti amoksisilliinia. Suositus metronidatsolin käytöstä muuttui päivityksessä.
– Jatkossa suositellaan käytettävän tapauskohtaista harkintaa metronidatsolin käytössä sekä kerta-annosprofylaksissa että mikrobilääkehoidossa, toteaa Välimaa.
Yleensä metronidatsolin käyttö on tarpeen suurentuneen infektioriskin potilaille silloin, kun toimitaan märkäisellä alueella, on epäily infektion paikallisesta leviämisestä, potilaalla on yleisoireita tai kun mikrobilääkehoitoa jatketaan yhdistelmälääkityksellä. Hammasperäisten infektioiden hoidossa ensisijaisesti käytettäviä lääkkeitä ovat penisilliini tai amoksisilliini tarvittaessa yhdessä metronidatsolin kanssa.
Tunnista riskipotilaat
Vakavat hammasperäiset infektiot ovat lisääntyneet viimeisten 20 vuoden aikana.
– On tärkeä tunnistaa vakavan hammasperäiseen infektioon liittyvät oireet, kuten nielemis-, puhe-, suunavaus-, päänkääntämis- ja hengitysvaikeudet, kaulan turvotus sekä kuume. Näissä tilanteissa potilas tulee lähettää erikoissairaanhoidon päivystykseen, painottaa Välimaa.
Vakaville infektioille saattavat altistaa: hoitamaton hampaisto ja hampaiston huono kunto, infektion sijainti alaleuan poskihampaassa, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, huumeidenkäyttö, vaikeat pitkäaikaissairaudet, immuunivastetta heikentävät sairaudet ja hoidot, psykiatriset sairaudet, dementia, yli 60 vuoden ikä sekä diabetes. Työryhmä korostaa, että tärkeimmät tekijät hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä ovat huolellinen päivittäinen omahoito ja säännöllinen hammashoito.
– Jatkuva suunterveydestä huolehtiminen ehkäisee parhaiten vaikeita infektioita. Tällöin suunterveys ei myöskään lisää komplikaatioriskiä infektioriskiä nostavan sairauden osuessa kohdalle. Samalla vähenee myös tarve mikrobilääkkeiden käytölle, muistuttaa Välimaa.
Suositus on julkaistu verkossa 22.10.2025. www.kaypahoito.fi/hoi50090