HyvinvointialueetOmahammaslääkärit aloittivat Vakessa

Historiallinen kilpailukykysopimus allekirjoitettaneen, kunhan Metalliliiton valtuusto sen vielä hyväksyy. Pääministeri Sipilän yli vuosi sitten alullepanema prosessi saatiin maaliin monien vaiheiden jälkeen.
Sopimuksen tavoitteet olivat kunnianhimoisia ja työmarkkinakentälle vaikeita: yksikkötyökustannusten lasku, kilpailijamaita huomattavasti pienemmät palkankorotukset lähivuosille ja tuottavuuden paraneminen.
Akavan ja akavalaisten liittojen on ollut monia muita tahoja hieman helpompi ymmärtää hallituksen tavoitteet, joilla Suomi olisi määrä saada takaisin talouden kasvu-uralle. Silti sopiminen jäsenten ansioiden pienentämisestä ja työajan lisäämisestä oli vaikea pala kaikille liitoille ja neuvotteluista vastaaville.
Vaikka sopimuksen on laskettu synnyttävän kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, se myös alasta riippuen syö niitä, kun lisääntyvällä työajalla pystytään tuottamaan enemmän palveluja.

Edeltävinä vuosikymmeninä saimme nauttia Suomen asemasta lasten suunterveyden mallimaana. Vaikka kuntien tilastoissa asia ei näy, kentän ääni on 2000-luvun alusta lähtien viestittänyt huolta siitä, että lapset uhkaavat jäädä jalkoihin suunterveyden uudistuksissa ja talouden tulospaineissa. Jotta tietäisimme lasten suunterveyden tilan maassa, kaipaisimme kipeästi Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten kaltaista tutkimusta heidän osaltaan. Kouluterveyskyselyt antavat kouluikäisten terveyskäyttäytymiseen liittyen arvokasta tietoa. Parantamisen varaa on niin koululounaan syömisessä, hampaiden harjauksessa kahdesti päivässä kuin napostelun määrässä. Ruokailujen jättäminen väliin luo painetta naposteluun. Suomalaisten poikien tottumukset näyttäytyvät tyttöjä huonompina kaikissa ikäryhmissä.

Terveydenhuoltoa koskevaa päivystysvelvoitetta täsmennettiin vuoden 2015 alusta. Tuolloin asetuksella säädettiin mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksestä ja suun terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestelyistä kiinteänä osana muuta päivystystä. Velvoite koskee yhtä lailla kaikkia sairaanhoitopiirejä. Velvoite yöaikaisiin kiireellisen suun terveydenhuollon palveluihin on kuitenkin vain yliopistollisilla sairaanhoitopiireillä.
Suun terveydenhuollossa on jo parin–kolmen vuoden ajan rakennettu virka-ajan ulkopuolista päivystystä. Ajoittain työ on ottanut koville. Päivystyspalvelujen rooli ei ole aina ollut selvä alan sisällä eikä myöskään terveydenhuollon muissa tehtävissä toimiville. Pitkien etäisyyksien alueilla on ollut ja on edelleen ratkottavana, miten nämä välttämättömät palvelut turvataan. Monilla alueilla palvelujen tarve on uusien järjestelyjen myötä tullut näkyväksi. Samalla tietoisuus hammas- ja suu-sairauksista sekä niiden hoidon ja palvelujen merkityksestä on lisääntynyt.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistustyötä on tehty jo monta vuotta, mutta tänä keväänä tunnelma on tiivistynyt. Maan hallitus on tehnyt linjauksensa 18 maakunnasta, jotka toimivat palvelujen järjestäjinä. Tuottajina puolestaan voivat toimia maakunnalliset yhtiöt ja niiden rinnalla isot ja pienet yksityiset toimijat. Valtion ohjaus järjestelmästä lisääntyy oleellisesti – kunnilla ei tulevaisuudessa liene enää roolia terveyspalvelujen tuotannossa.
Maaliskuussa jätti alustavan mietintönsä potilaan valinnanvapautta selvittänyt professori Mats Brommelsin työryhmä. Se luonnosteli neljä vaihtoehtoa valinnanvapauden toteuttamiseksi. Työryhmän lopullinen ehdotus on tarkoitus julkistaa toukokuun lopussa.
Ennakkotietojen mukaan ehdotus perustuu malliin, jossa kansalainen voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveyskeskuksen, jolla on kokonaisvastuu hänen hoidostaan. Asiakas listautuisi tälle perustason palveluntuottajalle, joka toimisi portinvartijana suhteessa muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluja tarjottaisiin integroituneena kokonaisuutena, mutta osin verkostomaisesti tuotettuna.
Jos edellä oleva on osin ennakointia, niin vielä enemmän arvailujen varassa on suun terveydenhuollon palvelujen liittyminen kokonaisuuteen. Nyt toimijoita on kolmenlaisia: terveyskeskukset, isot yritykset ja pienet yritykset mukaan lukien ammatinharjoittajat. Oleellista on, miten nämä voimavarat otetaan ja saadaan sote-uudistuksessa hallitusti käyttöön palvelujen tarpeen yhä kasvaessa. On myös selvää, että kilpailu näiden tuottajatahojen välillä lisääntyy.

Sain maaliskuussa kollegalta tekstiviestin. Hän kysyi, olinko nähnyt Ylä-Savon Sote Kuntayhtymän työpaikkailmoituksen, jossa haettiin suun terveydenhuollon esimiestä Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän muodostamaan kuntayhtymään. En ollut, koska ilmoitusta ei julkaistu Hammaslääkärilehdessä. Kiitos kollegalle aktiivisuudesta, joka poiki monenlaisia toimia sekä Iisalmessa että liiton toimistolla.
Ilmoitus oli julkaistu työvoimahallinnon sivuilla ylihoitajakategoriassa. Kelpoisuusvaatimuksena olivat vähintään ammattikorkeakoulututkinto ja 60 opintopisteen johtamisopinnot. Asiaa selviteltiin lukuisissa yhteydenotoissa Ylä-Savon Soten kuntayhtymän pääkallonpaikalle Iisalmeen. Ja todellakin! Kuntayhtymän johto oli päättänyt muuttaa ylihammaslääkärin tehtävän hammaslääkärien lähiesimieheksi ja etsiä uudeksi johtajaksi suuhygienistin. Sitä ennen suun terveydenhuollolle oli löydetty organisaatiokolonen kuntoutuksen ja muiden lääkinnällisten palvelujen seasta.
Terveysjohtajan kanssa sovimme tilanteen selvittelystä paikan päällä. Suuntasin siis Iisalmeen. Huhtikuun tilaisuudessa olivat läsnä kaikki hammaslääkärit, kuntoutuksen ja lääkinnällisten palvelujen ylihoitajapäällikkö, terveysjohtaja ja toimitusjohtaja.
Hammaslääkärien viesti johdolle oli yksituumainen. He kokivat, että suun terveydenhuolto on joutunut hallinnon hampaisiin, ei saa luottamusta ylemmältä johdolta ja toiminnasta on muotoutumassa yhä enenevässä määrin sanelupolitiikkaa. Hallinnollisia portaita on liikaa. Nyt esimiesporras lisääntyisi yhdellä. He halusivat jatkossakin hammaslääkärin johtamaan suun terveydenhuoltoa, koska vain hammaslääkäri voi ottaa vastuun yksikön toiminnan kokonaisuudesta.
Viesti ei mennyt alkuunkaan perille. Hammaslääkäreitä ei taaskaan kuultu. Ei, vaikka myös viranomaiset tukivat liiton ja paikallisten hammaslääkärien vaadetta. Uusi suuhygienistitaustainen esimies aloittaa lähiaikoina. Suuren hammaslääkärivajeen Ylä-Savossa tehtävä on haastava.

Muun muassa tupakoinnin ja karieksen välistä yhteyttä on selvitetty useissa aiemmissa tutkimuksissa. AADR:n kongressissa maaliskuussa esitellyssä tutkimuksessa aihetta lähestyttiin uudenlaisella menetelmällä.