”Kirjoittakaa hyvinvointialueiden tuomista muutoksista!” ”Enemmän tavanomaisia asioita lehteen.” Muun muassa tällaisia viestejä saimme lukijatutkimuksessa kaksi vuotta sitten, ja tällaisia ennakoin kohta valmistumassa olevasta tutkimuksestakin. Edelliset kaksi toivetta kohtaavat toisensa nopeasti, sillä isoja asioita pitää purkaa osiin, joka usein tarkoittaa arjesta kirjoittamista.
Hyvinvointialueiden kahdesta ensimmäisestä vuodesta valmistui juuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema lähes sadan tutkijan ja asiantuntijan laatima raportti. Keskeisenä päätelmänään tutkijat toteavat, että nyt mennään talouden tiukka tilanne ja rahoitusmalli edellä. Päätöksentekoon vaikuttavat myös monet muut intressit kuin väestön palvelujen tarve. Tutkijat huomauttavat, että liian suuret sopeutukset uudistuksen alkuvaiheessa voivat vaarantaa varsinaisten tavoitteiden saavuttamisen. Sama sanotaan toisellakin tavalla: nykytilanne ei juuri mahdollista palvelujen kehittämistä.
Raportin suun terveydenhuoltoa käsittelevän osuuden ovat kirjoittaneet Ulla Harjunmaa ja Merja Auero. He arvioivat, että väestön palvelujen tarpeen kannalta on selviydytty pääosin hyvin. Sen sijaan henkilöstön näkökulmasta katsottuna johtaminen on etääntynyt ja omat vaikutusmahdollisuudet vähentyneet, mikä näkyy työhyvinvoinnissa. Tavoitteena ollut ehkäisevän hoidon painottuminen ei ole toistaiseksi toteutunut, vaan painopiste on jopa siirtynyt raskaampiin hoitoihin.
Hyvinvointialueiden alun voisi hyvin kiteyttää myös Harjunmaan ja Aueron tekstistä poimittuun katkelmaan: ”Säästöjen takia palveluja on monin paikoin supistettu, toimintoja keskitetty suurempiin yksiköihin ja toimitiloja suljettu. Toisaalta uusi tilanne ja rajallinen rahoitus ovat luoneet mahdollisuuden kehittää uusia, kustannustehokkaita toimintamalleja.”
Toimituksessa mietimme päivittäin, miten muutokset hammaslääkärien arjessa saadaan näkyviin lehden palstoilla. Kyselemällä, kuuntelemalla, tarkentamalla, soittelemalla, lukemalla paikallislehtiä, resepti on kaikista toimituksista tuttu. Etsimme haastateltavia sieltä, missä on tehty kiinnostavia kokeiluja ja soitamme samaan hengenvetoon sinnekin, missä muutokset harmittavat.
Parasta on, että juttua pohdittaessa ei etukäteen tiedä, mitä saa selville. Näin kävi, kun kiinnostuimme Punkaharjun ja Enonkosken hammashoitoloiden kohtalosta ja mietimme, miltä paikallisuutisten kertoma epävarmuus oman työpaikan sijainnista tuntuu. Saimme haastateltavaksi Savonlinnassa työskentelevän kollegan, joka kertoi työskentelevänsä joka kolmannen viikon Punkaharjun sivutoimipisteellä. Mukavasti vaihtelua arkeen, hän totesi.
Heli Mikkola
Hammaslääkärilehden päätoimittaja