Osaaminen ja ymmärrys suunterveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisemisestä kuuluu olennaisena osana hammaslääkärin koulutukseen. Suurin osa hammaslääkäreistä siis eittämättä tunnistaa suunterveyden edistämisen merkityksen niin yksilöiden hyvinvoinnin kuin kansanterveydenkin kannalta. Rohkenen kuitenkin nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka hyvin suunterveyden edistäminen tosiasiassa toteutuu.
Elinikäisen suunterveysperustan luominen alkaa jo varhaislapsuudessa. Tutkimustulokset kertovat karua kieltään suomalaisten lasten ja nuorten hampaiden harjaustottumuksista. WHO:n koululaistutkimuksen mukaan suomalaislapset harjaavat hampaitaan keskimäärin selvästi harvemmin kuin muissa Suomen kaltaisissa OECD-maissa.
FinTerveys 2017 -tutkimuksessa havaittiin, että miehet harjaavat hampaitaan selvästi naisia vähemmän. Hampaiden harjaamattomuus vaikuttaakin periytyvän, erityisesti isiltä pojille. Vähäisen hampaiden harjaamisen lisäksi myös epäterveelliset ruokailutottumukset heikentävät lasten ja nuorten suunterveyttä (Mäki P, Kuusipalo H, Hausen H. Lasten ja nuorten hampaiden harjaaminen on huolestuttavan vähäistä – näin muutamme tilanteen. THL.)
Tiedämme, että parasta karieksen hoitoa on sen ennaltaehkäisy ja pysäyttäminen. Olennainen osa tätä on elintapa- ja omahoidonohjaus, johon lasten suunterveyden edistämiseksi tulisi kyetä sitouttamaan koko perhe, sillä lapset oppivat vanhempiensa esimerkistä.
Kuitenkin suun terveydenhuollossa pääpaino on edelleen korjaavan hoidon toimenpiteissä. Kiireisen työrytmin paine saattaa hyvästä tahdosta huolimatta johtaa siihen, että suusairauksien ennaltaehkäisy jää korjaavien hoitotoimenpiteiden jalkoihin.
Paljon on puhuttu hammaslääkärien työssä jaksamisesta, kliinisen työn hektisyydestä, yhä kasvavista potilasjonoista ja nyt viimeisimpänä korona-ajan hoitovelasta. Jääkö niukkojen resurssien keskellä todella aikaa kohdata potilas perheineen niin, että suunterveyden edistämiselle syntyy aito mahdollisuus? Kiireessä lienee mahdotonta antaa vaikuttavaa elintapaohjausta motivoivan haastattelun keinoin, sillä se vaatii pysähtymistä asian äärelle.
Suomalaisten suunterveyden edistäminen ja lasten ja nuorten suunterveystottumusten kohentaminen ovat haasteita, joihin suun terveydenhuollon ammattilaiset eivät pysty vastaamaan yksin. Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen toiminnan painopistettä onkin tänä vuonna suunnitelmana muuttaa kohti elinikäisen suunterveysperustan luomista varhaislapsuudessa.
Hyvän suunterveysperustan luominen edellyttää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Mukaan tarvitaan niin neuvoloita, varhaiskasvatusta ja kouluja kuin poliittisia päättäjiä ja elinkeinonharjoittajiakin. Tarvitaan selkeää tahtotilaa suomalaisten suunterveyden edistämiseksi ja suun terveydenhuollon riittävien resurssien turvaamiseksi.
Suusta terve -palsta esittelee näkökulmia suunterveyden puolesta. Palstaa tuottaa liiton terveyden edistämisen työryhmä.