Tuore norjalaistutkimus selvitti, millaista hoitoa kidutusta kokeneet pakolaiset toivovat saavansa hammashoitoloissa. Tutkijat painottavat, että pakolaistaustaisten henkilöiden hallinnan tunnetta hammashoidon aikana tulisi siedättää. Tällainen toimintatapa voisi auttaa heitä selviytymään tilanteen aiheuttamasta tavanomaisesta epämukavuuden tunteesta, kun he ovat hetkellisesti passiivisena hoidon kohteena.
Kirjoittajien mukaan kliinistä työtä tekevät suun terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat enenevissä määrin kidutuksen kohteeksi joutuneita henkilöitä, sillä Eurooppaan on virrannut pakolaisia koko viime vuosikymmenen ajan. Kidutuksen esiintyvyys pakolaisten keskuudessa vaihtelee, mutta sillä on selkeästi vaikutusta mielenterveyteen. Henkilöt, jotka ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai kidutusta, ovat alttiimpia hammashoidon laukaisemalle ahdistukselle, joka johtuu traumaperäisestä stressihäiriöstä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista tukea suun terveydenhuollon ammattilaiset voivat tarjota kidutuksen uhreille hammashoidossa. Tutkimukseen haastateltiin kymmenen kidutuksesta kärsinyttä pakolaistaustaista henkilöä, joilta kysyttiin heidän hammashoidon kokemuksistaan Norjassa. Haastateltavien ikähaarukka oli 28–65 vuotta, ja he olivat lähtöisin Iranista, Irakista, Eritreasta, Syyriasta tai Somaliasta.
− Kyse on norjalaisen tiimin uudesta julkaisusta, joka liittyy väkivallan uhrien omakohtaisiin kokemuksiin suun terveydenhuollosta. Erityisen ansiokasta tutkimuksessa on, että esille nostettujen neljän teeman ympärille muodostettiin ohjeistuksia hammaslääkäreille kliiniseen työhön, traumatisoituneiden potilaiden tarinoiden viitoittamana, sanoo yliopisto-opettaja, hammaslääketieteen tohtori Pirjo Kurki Itä-Suomen yliopistosta.
Kurjen mukaan laadulliset tutkimukset tekevät tuloaan myös lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkimusarsenaaliin, ja niillä päästään tarkastelemaan ilmiöitä laajemmin kuin perinteisissä lähestymistavoissa, mikä lisää tietoa tutkittavien omakohtaisten käsityksien kautta.
Tutkimuksessa haastateltavat kuvailivat, miten suunterveyden ongelmat ja sietämätön kipu suussa vaikuttivat heikentävästi heidän kykyynsä syödä, rentoutua, nukkua ja puhdistaa hampaat. Osa kertoi myös vältelleensä sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa suun infektioista johtuvan pahanhajuisen hengityksen vuoksi. Haastatteluista välittyi kuva, että hammashoidosta selviytyminen on heille erittäin haasteellista, koska tilanteeseen liittyy väliaikainen hallinnan menetys ja valtavat pelkotilat. 55-vuotias Farouk esimerkiksi kuvailee, miten hän alkoi vapista hammashoidossa, kun hammaslääkäri lähestyi häntä takaapäin, eikä Farouk tiennyt, aikooko hammaslääkäri lyödä häntä. Myös kaulan ympärille asetettu letku pelotti Faroukia ja toi mieleen hirttämiset, joita hänet pakotettiin katselemaan. Farouk mainitsee myös, että hammaslääkäri käytti poraa liian kovakouraisesti ja että siitä olisi pitänyt varoittaa häntä etukäteen. Eritrealainen haastateltava puolestaan painotti sen tärkeyttä, että jokainen liike jonka hammaslääkäri tekee ja jokainen merkki jonka hän antaa, vaikuttavat siihen, kuinka luottavainen olo potilaalla on hammashoidon aikana.
Kirjoittajat tarjoavat suun terveydenhuollon ammattilaisille neljää eri kliinistä keinoa, jotka voivat tuoda kidutuksen uhreille helpotusta hammashoidon aikana. Näitä ovat: (i) Ymmärrys siitä, että potilas on kärsinyt kidutuksesta. Lisäksi työntekijöiden tulee hankkia lisätietoa traumaperäisestä stressireaktiosta; (ii) Potilasryhmän ahdistusta laukaisevien tekijöiden tiedostaminen, kuten kiiruhtamisen ja viivästyksien vaikutukset; (iii) Yllätysten välttäminen, kuten äkilliset vartalon liikkeet ja; (iv) Vastaanottohuoneen turvallisuuden takaaminen pysymällä potilaan näköetäisyydellä, ei takana, ja että hammashoitotapahtuman kulusta kerrotaan potilaalle.
Kirjoittajien mukaan hammashoito voi olla haasteellista kidutuksen uhreille, mutta ahdistusta voidaan välttää kiinnittämällä huomiota siihen, miten hoitoa annetaan ja omaksumalla potilaslähtöinen lähestymistapa, joka huomioi potilaiden traumaattiset kokemukset.
Lähde: A C Høyvik, T Willumsen, B Lie, P K Hilden. Torture victims’ perspective on dental treatment: “Every sign you make, every move you take” – A qualitative study. European Journal of Oral Sciences. Julkaistu verkossa 17.7.2024. doi: https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/10.1111/eos.13007
Tiedeuutisen asiantuntijatarkastajana toimi Apollonian psykologian jaoston hallituksen jäsen Pirjo Kurki.