Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärityövoiman määrä ja rakenne eivät ole tällä hetkellä tasapainossa. Tilanteen tasapainottamiseksi erikoistumiskoulutukseen ehdotetaan mm. uutta avointa valintamenettelyä sekä uravalinnan ohjausta perusopintojaan lopetteleville ja valmistuneille lääkäreille ja hammaslääkäreille.
Ehdotukset sisältyvät erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen vuosien 2017–2019 valtakunnalliseen toimenpideohjelmaan. Sen on laatinut STM:n Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto. Jaostossa ovat edustettuina kaikki keskeiset erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sidosryhmät.
– Toimenpideohjelman valmistelussa on huomioitu erikoistuvien, yliopistojen, palvelujärjestelmän sekä STM:n näkökulmat. Kaikki erikoistumiskoulutuksen eri osa-alueet ovat olleet arvioinnin kohteena, kertoo Hammaslääkäriliittoa jaostossa edustava asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo.
– Valmistelun aikana on keskusteltu esimerkiksi siitä, voidaanko hammaslääkärien kahden vuoden työkokemuksesta ennen erikoistumista luopua ja samalla pidentää vastaavasti erikoishammaslääkärikoulutusta, jolloin se rakenteellisesti vastaisi nykyistä erikoislääkärikoulutusta.
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisesta ohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Koordinaatiojaoston ehdottamat toimenpiteet
- Lääketieteen ja hammaslääketieteen perus- ja erikoistumiskoulutuksen tarvetta arvioidaan lähitulevaisuudessa kokonaisuutena yhteistyössä koordinaatiojaoston, STM:n, OKM:n ja yliopistojen kanssa ottaen huomioon palvelujärjestelmässä ja väestön palvelutarpeessa, työelämässä olevien lääkärien ja hammaslääkärien määrissä, Suomessa ja ulkomailla lääketiedettä ja hammaslääketiedettä opiskelevien Suomen kansalaisten määrissä sekä ulkomailta Suomeen hakeutuvien lääkärien ja hammaslääkärien määrissä tapahtuvat muutokset.
- Erikoisalaansa pohtivien lääkärien ja hammaslääkärien alan valintaa tukemaan tuotetaan ja julkaistaan materiaalia.
- Erikoislääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen luodaan uusi valintamenettely.
- Perusopintojaan lopetteleville ja valmistuneille lääkäreille ja hammaslääkäreille tarjotaan uravalinnan ohjausta.
- Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä yleislääketieteen erityiskoulutusta sääntelevä lainsäädäntö) uudistetaan joustavammaksi toimenpideohjelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaiseksi.
- Sote-järjestämislain perusteella annetaan uusi asetus sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusrahoituksesta. Korvausjärjestelmän yksityiskohdat suunnitellaan ko. asetuksen valmistelun yhteydessä tässä toimenpideohjelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti.
- Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukselle luodaan yhteinen teoreettinen koulutuskehys, erikoisalakohtaiset osaamistavoitteet määritellään ja koulutusten sisällöt yhtenäistetään
- Yliopistojen ja palvelujärjestelmän välistä yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä lisätään.
- Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen luodaan toimivat koulutusväylät palvelujärjestelmään.
- Erikoistumiskoulutuksen säännölliselle laadunarvioinnille luodaan valtakunnalliset menetelmät.
- Koulutuksen toteutumisen ajantakaiseksi seuraamiseksi luodaan sähköinen seurantajärjestelmä ja lokikirja.
Koko toimenpideohjelma löytyy verkosta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/78991.
Lisätietoa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta: http://stm.fi/sotehenkilosto/erikoislaakarikoulutus.