Lähtökohdat

Suomen terveyskeskuksissa aloitetaan vuosittain noin 24 000 uutta oikomishoitoa. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarkastella, miksi potilaat hakeutuvat oikomishoitoon, sekä kartoittaa hoitoon liittyviä odotuksia.

Alveoliitin hoidosta ei ole olemassa Suomessa yhtenäistä linjaa. Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan alveoliitin hoidosta ei ole riittävästi sellaista tutkimusnäyttöä, joka puoltaisi jotain tiettyä hoitomenetelmää. Alveoliittia voidaan hoitaa ainakin neljällä eri tavalla: 1) joko ei tehdä mitään tai 2) huuhdellaan ja tamponoidaan tai 3) puudutetaan, kaavitaan, huuhdellaan ja tamponoidaan tai 4) puudutetaan, huuhdellaan ja kaapimalla luodaan uusi verihyytymä.

Keraamisten materiaalien käyttäminen on olennainen osa korjaavaa ja proteettista hammashoitoa. Keraamien perinteinen käyttökohde metallirungon pinnoitemateriaalina on monipuolistunut materiaalikehityksen myötä kokokeraamisiin rakenteisiin.

Tietämys kivun välittymiseen ja säätelyyn liittyvistä molekyylitason mekanismeista sekä kivun sensoris-diskriminatiivisten, affektiivisten, kognitiivisten ja motivationaalisten komponenttien prosessointiin osallistuvista aivojen palkitsemisjärjestelmistä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina.

Akuuttia hammaskipua esiintyy useimmiten hammasytimen eli pulpan tai hammasta ympäröivän periradikulaarikudoksen tulehduksen yhteydessä. Oikean diagnoosin teko ja sopivan hoidon valinta voi kuitenkin olla hankalaa. Anamneesi ja kliininen tutkimus antavat arvokasta tietoa, ja systemaattinen lähestymistapa onkin välttämätön.