Heikolla suunterveydellä, kuten hammaspuutoksilla ja purentaelimistön toimintahäiriöihin (temporomandibular disorder, TMD) liittyvällä kivulla voi olla suuri vaikutus ihmisen elämänlaatuun ja sosiaalisiin suhteisiin.

Kaikkien lasten parissa työskentelevien täytyy tuntea YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista. Sen mukaan kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus nauttia mahdollisimman hyvästä terveydestä.

Yhteiskunnan laidalla elävät kansalaiset muodostavat ryhmiä, joita saattaa olla vaikea tunnistaa ja lähestyä. Näillä ihmisillä esiintyy tavallisesti useita sosiaalisia ongelmia samaan aikaan.

Pohjoismaiden väestöt olivat pitkään etnisesti suhteellisen homogeenisia, mutta 1900-luvun lopulta lähtien ne ovat muuttuneet yhä monikulttuurisemmiksi. Tämä artikkeli käsittelee kysymystä, joka on noussut Pohjoismaissa esiin vasta viime aikoina: Heijastuuko etnisen monimuotoisuuden lisääntyminen väestön suun terveydentilaan tai siihen, millä tavoin suun sairaudet väestössä ilmenevät?

Suun terveydenhuollon palvelujen käyttöä voidaan arvioida muun muassa tarkastelemalla, kuinka suuri osa väestöstä käyttää näitä palveluita tiettynä ajanjaksona. Se, mikä voidaan katsoa säännölliseksi palvelujen käytöksi, riippuu kunkin potilaan yksilöllisistä tarpeista.

Tiedot perustuvat pääasiassa terveysviranomaisten raportteihin sekä pohjoismaisiin ad hoc -tutkimuksiin. Väestötasolla suunterveys on kahden viime vuosikymmenen aikana parantunut selvästi kaikissa viidessä maassa: lapsilla ja nuorilla karieksen esiintyvyys on vähentynyt, ja aikuisilla sekä ikääntyneillä on entistä enemmän omia hampaita suussa.