Lähtökohdat
Parodontologisen hoidon järjestämistapojen kuvailu sekä niiden vertailu Pohjoismaiden välillä voivat auttaa terveydenhuollon suunnittelijoita ja päättäjiä meneillään olevassa kehittelytyössä, jonka tavoitteena on tehokas suun terveydenhuollon järjestelmä. Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä kattavaa mittaria, joka kertoisi, kuinka kustannustehokkaasti hoitojärjestelmä pystyy vastaamaan väestön parodontologisen hoidon tarpeeseen.

Joulukuussa 2019 uusi koronavirus, SARS-CoV-2, alkoi levitä Kiinan Wuhanista ympäri maailmaa aiheuttaen pandemian.

Pohjoismaiden väestöstä 15–25 % käyttää päivittäin nikotiinia savukkeiden, sähkötupakan tai nuuskan muodossa. Vaikka tupakoinnin lopettamisen vaikutuksista parodontiittiin on yllättävän vähän tutkimustietoa, tupakoinnin kielteisiä vaikutuksia parodontaaliterveyteen ja parodontologisen hoidon tuloksiin on tutkittu laajalti.

Parodontiitti on hampaan kiinnityskudosten krooninen tulehdussairaus, joka aiheuttaa hammasta ympäröivän alveoliluun tuhoutumista. Sairastumisikä ja sairauden etenemisnopeus vaihtelevat perinnöllisten ja hankinnaisten riskitekijöiden sekä suuhygienian mukaan.

Peri-implantiitti on plakkiin liittyvä hammasimplantteja ympäröivien kudosten sairaus, jolle on tyypillistä etenevä luukato implanttia tukevassa luussa. Peri-implantiittivauriot ovat yleensä laajempia ja etenevät aggressiivisemmin kuin parodontiittivauriot.

Vuonna 2017 järjestetyssä kansainvälisessä World Workshop on Classification of Periodontal and Peri-Implant Diseases and Conditions (WWCP) -työpajassa esiteltiin uusi peri-implanttisairauksien ja -tilojen luokitus.