Edellisen hallituksen työstämää hyvinvointialueuudistusta on toteutettu pandemiasta toipumisen keskellä. Uudistuksen syntyvaiheessa liiton keskeisin viesti oli, että suun terveydenhuollon palvelut tulee viimeistään nyt integroida osaksi terveydenhuoltoa. Julkinen suun terveydenhuolto on perusoikeus, ja toimivilla palveluketjuilla parannetaan lopulta väestön kokonaisterveyttä.
Perustuslakivaliokunta ei edellytä, että julkisyhteisöt itse huolehtivat kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, vaan julkinen ja yksityinen täydentävät toisiaan. Jotta hoidon saatavuus ja riittävän nopea hoitoon pääsy toteutuvat, edellyttää se puolestaan koko hammaslääkärikunnan täysimääräistä työpanosta molemmilla sektoreilla. Kaivelin menneitä ja totesin, että päättäjille tämä on ollut ilmeisen vaikea yhtälö. Samoin myös sen tiedostaminen, että työterveyshuolto ja vakuutukset eivät kata suun terveydenhuoltoa.
Pääministeri Kataisen hallituksen (2011–2014) tavoitteena oli parantaa kansalaisten suunterveyttä ja varmistaa kaikkien pääsy palveluihin. Tuolloin säästötalkoissa oltiin kuitenkin hakeutumassa takaisin edelliselle vuosituhannelle. Hallitus esitti, että julkisen puolen hammashoidon velvoitteet koskisivat jatkossa vain alaikäisiä ja mahdollisesti myös kiireellistä hoitoa. Toteutuessaan säästöt olisivat saattaneet kohdistua myös sairausvakuutuskorvauksiin.
Aihe on jälleen hämmentävän ajankohtainen. Keskustan kansanedustaja Markus Lohi ehdotti äskettäin, että julkinen palvelulupaus koskisi vain lapsia ja erityisryhmiä. Samoin on ehdotettu, että Kela-korvauksia keskitettäisiin ja korotettaisiin.
Suun terveydenhuollon Kela-korvausten korottaminen ja kohdentaminen olisi erittäin tervetullutta, jotta osa potilaista siirtyisi käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Näin radikaali kahtiajako ei kuitenkaan saa kannatusta Hammaslääkäriliitossa. Julkinen sektori kykenee osana perusterveydenhuoltoa huolehtimaan tehtävästään väestön palvelujen tuottajana ja uusien suun terveydenhuollon ammattilaisten koulutuspaikkana vain, kun se on myös mielekäs ja vetovoimainen työpaikka ja julkisen suun terveydenhuollon rahoitus on riittävä.
Ammattitaidon ja työhyvinvoinnin kannalta hammaslääkärillä on oltava mahdollisuus hoitaa kaiken ikäisiä potilaita. Suun terveydenhuollon palvelut ovat tärkeä osa julkisen sektorin moniammatillisia palveluja. Liitto ehdotti lausunnossaan uuden Kela-korvausmallin pohjaksi potilaan kanssa yhteisymmärryksessä laadittua hoitosuunnitelmaa ja siihen sitoutumista. Potilaan saama korvaus hoidosta olisi jatkossa suurempi, kun noudatetaan hoitosuunnitelmaa ja hammaslääkärin määrittämää yksilöllistä hoitoväliä. Tavoitteena on lisätä hoidon saatavuutta ja turvata se entistä suuremmalle osalle väestöä. Myös korvausten kohdentaminen suun terveydenhuollon järjestelmää kuormittaviin toimenpiteisiin ennaltaehkäisee uuden hoitovelan syntymistä.
Toki tarvitsemme näinä talouden vaikeina aikoina rohkeita avauksia ja ratkaisuja siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit saadaan paremmin väestön käyttöön. Aiheen käsittely jatkuu, kun liitto tapaa päättäjiä. Teemme parhaamme, jotta väestö saa palvelua ja hammaslääkärit voivat tehdä monipuolista työtä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa.
Henna Virtomaa
Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja