Termillä TMD (temporomandibular disorders) tarkoitetaan puremalihasten, leukanivelten, hampaiston ja näihin läheisesti liittyvien kudosten kiputiloja ja toimintahäiriöitä.
Yleisiä TMD-oireita ovat kipu puremalihaksissa ja/tai leukanivelissä, leukaniveläänet, leukojen väsyminen tai jäykkyys ja rajoitukset alaleuan liikkeissä. Muita oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, kasvokipu tai korvaoireet. TMD-kipu on hammassäryn jälkeen yleisin potilaan hammaslääkärin vastaanotolle tuova suun ja kasvojen alueen kiputila.
Väitöskirjatyön tavoitteena oli tarkastella TMD:n yhteyttä mahdollisiin taustatekijöihin, kuten sosiodemografisiin tekijöihin, terveyteen, kipuherkkyyteen ja geneettisiin tekijöihin. Tarkastelussa oli myös TMD:n ja hammashoitopelon välinen yhteys. Tutkimuksessa hyödynnettiin pääasiallisesti Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa. Kaikkiaan 1964 kohorttiin kuuluvalle henkilölle tehtiin 46-vuotisseurantatutkimuksessa kliininen TMD-tutkimus sekä painekipuherkkyysmittaukset. Sosiodemografisia tekijöitä, terveyttä, hammashoitopelkoa ja psykologisia oireita selvitettiin kyselylomakkein. Genominlaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa (GWAS) hyödynnettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966- ja Terveys 2000 -aineistoja.
Tutkimuksissa havaittiin merkitsevä yhteys TMD:n ja naissukupuolen sekä huonoksi koetun terveyden välillä. Työttömillä ja eläköityneillä havaittiin myös enemmän TMD-kipuoireita verrattuna työssäkäyviin. Naisilla paikallinen TMD (lihaskipu, nivelkipu) oli yhteydessä lisääntyneeseen kipuherkkyyteen. Miehillä kipuherkkyys puolestaan oli yhteydessä tilaan, jossa TMD:n lisäksi esiintyi laajempaa kipua myös muilla kehon alueilla sekä degeneratiiviseen nivelsairauteen. Geneettisessä analyysissä havaittiin yhteyksiä TMD-kivun ja neuronien kehittymiseen, DNA:n replikaatioon sekä neuroendokriinisiin stressireaktioihin liittyvien geenien läheisyydessä. Lisäksi TMD:n ja hammashoitopelon yhteydet kipuherkkyyteen ja psykologiseen kuormitukseen olivat hyvin samankaltaiset.
Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella TMD-potilaiden kokonaisvaltaisen arvioinnin merkitys korostuu pelkän kliinisen tutkimuksen ohella. Sekä TMD-kivun että hammashoitopelon hoidossa voidaan tarvita moniammatillista yhteistyötä. Stressivasteeseen vaikuttavilla geeneillä voi olla yhteyttä TMD-kipuun, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan löydösten varmistamiseksi. Väitöskirjatutkimus tehtiin Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan väestöterveyden tutkimusyksikössä.
Temporomandibular disorders in the Northern Finland Birth Cohort 1966 – The role of sociodemographic and health-related factors, pain sensitivity, genetics, and association with dental anxiety
JARNO KNUUTILA
HLT, VTM
VASTAVÄITTÄJÄ
Timo Närhi, professori
Turun yliopisto
KUSTOS
Kirsi Sipilä, professori
Oulun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Aki Hietaharju, dosentti
TAYS
Jenni Hjerppe, dosentti
Zürichin yliopisto
OHJAAJAT
Kirsi Sipilä, professori
Oulun yliopisto
Ritva Näpänkangas, dosentti
Oulun yliopisto
Pertti Pirttiniemi, professori
Oulun yliopisto
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411066620