Purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden (TMD) etiologia on monisyinen. TMD:n riskitekijät voivat olla psykologisia, sosiaalisia ja fysiologisia, ja niiden keskinäinen vuorovaikutus saattaa lisätä TMD-kivun riskiä ja oireiden vaihtelua. Tätä vuorovaikutusmallia kutsutaan biopsykososiaaliseksi malliksi. Biopsykososiaalinen malli voi parantaa ymmärrystä TMD-kivun kehittymisestä, mikä puolestaan saattaa auttaa sairauden diagnosoinnissa, hoidon valinnassa ja pysyvän kivun ennaltaehkäisyssä.
Tässä väitöstutkimuksessa pyrittiin selvittämään 11 vuoden seurannassa TMD-kivun yleisyyttä suomalaisilla aikuisilla. Lisäksi kartoitettiin kivun taustalla olevia biopsykososiaalisia riskitekijöitä, kuten masennusoireita, matala-asteista tulehdusta, kyynistä vihamielisyyttä ja somatisaatio-oireita.
Tutkimusaineisto oli saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksista (BRIF8901). Aineisto sisälsi TMD:n kliinisen tutkimuksen sekä tiedot potilaiden masennusoireista, matala-asteisesta tulehduksesta, kyynisestä vihamielisyydestä ja somatisaatio-oireista. TMD:n kliininen tutkimus perustui vuosina 2001 ja 2011 palpaatioarkuuteen puremalihaksissa (MM) ja leukanivelissä (TMJ); lisäksi vuonna 2011 tarkasteltiin itseraportoituja TMD-kipuja.
Tilastollisen analyysin perusteella havaittiin, että molempiin tutkimuksiin osallistuneiden keskuudessa palpaatioarkuuden esiintyvyys puremalihaksissa väheni 11 vuoden seurannassa, kun taas palpaatioarkuus leukanivelissä suureni kaksinkertaiseksi. Naissukupuoli, matalampi koulutustaso ja palpaatioarkuus puremalihaksissa lähtötilanteessa ennustivat palpaatioarkuutta puremalihaksissa myös seurannassa.
Tutkimuksessa todettiin myös, että masennusoireet lähtötilanteessa lisäsivät TMD-kivun riskiä molemmilla sukupuolilla. Sen sijaan matala-asteinen tulehdus lähtötilanteessa kasvatti TMD-kivun riskiä vain kroonisesti sairailla miehillä. Lisäksi havaittiin, että kyyninen vihamielisyys vaikutti TMD-kipuun psykosomaattisten oireiden kautta.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että niin sosiodemografiset, psykologiset kuin fysiologisetkin taustatekijät vaikuttavat TMD-kivun riskiin suomalaisilla aikuisilla. Heikko psykososiaalinen asema saattaa suurentaa TMD-kivun pysyvyyden riskiä, joten TMD-kipupotilaiden psykologinen seulonta voi auttaa tunnistamaan potilaita, joilla on kohonnut pysyvän kivun riski. Tällaisissa tilanteissa voidaan suunnitella monialaista hoitoa paremman hoitotuloksen saavuttamiseksi.
Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Itä-Suomen yliopistossa.
Prevalence and biopsychosocial risk factors associated with temporomandibular pain: an 11-year follow-up study on Finnish adults
Aisha Banafa
HLL (väit.)
VASTAVÄITTÄJÄ
Per Alstergren, professori
Malmön yliopisto, Ruotsi
KUSTOS
Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto
ESITARKASTAJAT
Anders Wänman, professori
emeritus
Umeån yliopisto, Ruotsi
Marika Doepel, HLT
Turun yliopisto
OHJAAJAT
Kirsi Sipilä, professori
Oulun yliopisto
Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: erepo.uef.fi/handle/123456789/30591