Vältettävissä olevista vahingoista voidaan päästä eroon vasta, kun niistä ilmoitetaan ja taustasyistä päästään oppimaan yhdessä.
Laadukkaan terveydenhuollon edellytyksiä ovat toiminnan turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus (1). OECD:n mukaan terveydenhuollon kustannuksista jopa 13 prosenttia kuluu hoitovirheiden ja -haittojen korjaamiseen (2). Suomessakin näistä aiheutuu vuosittain yli miljardin euron kulut (3). Haitoista puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Myös merkittävä osa suun terveydenhuollon haittatapahtumista voidaan ehkäistä (4).
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tavoitteena on tehdä Suomesta potilasturvallisuuden mallimaa. Tähän ohjaa asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimenpanosuunnitelma vuosille 2022–2026 (5).
Strategiassa on neljä päätavoitetta: Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, Turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa sekä Parannamme olemassa olevaa. Miten näitä tavoitteita voidaan edistää suun terveydenhuollossa?
Turvallisuus edellä kaikessa toiminnassa
Asiakas- ja potilasturvallisuus ei ole erillinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, vaan se on sisällä kaikessa arjen tekemisessä. Asiakas- ja potilasturvallisuus koostuu hoidon ja lääkehoidon turvallisuudesta, infektioturvallisuudesta ja laiteturvallisuudesta, jotka kaikki liittyvät vahvasti myös suun terveydenhuollon jokapäiväiseen toimintaan.
Johdon sitoutuminen turvallisuuden edistämiseen on esimerkki työntekijöille. Turvallisuustavoitteiden sisällyttäminen strategioihin ja vuosisuunnitteluun on myös tärkeää. Työpaikalle on tärkeää luoda avoin turvallisuuskulttuuri, jossa otetaan opiksi omista ja muiden kokemuksista sekä rohkaistaan palautteen antamiseen syyllistämättä virheen tekijää.
Suun terveydenhuollon laatutyötä on tehty jo pitkään. Myös potilasturvallisuuden varmistaminen kuuluu erottamattomasti suun hoitoon.
Suun terveydenhuollon vältettävien vahinkojen esiintyvyydestä ei kuitenkaan ole kattavaa tutkimustietoa (6). Lisäksi hammaslääkärien arvellaan ilmoittavan esimerkiksi laite- ja lääkitysvaaratapahtumista vain harvoin suhteessa vaaratapahtumien esiintymiseen todellisuudessa (4).
Muussa terveydenhuollossa tehdyistä tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi lääkehoidon turvallisuuspoikkeamat ja hoitoon liittyvät infektiot ovat suurelta osin estettävissä. Puutteet tunnistamisessa aiheuttavat päivittäin läheltä piti -tilanteita, joskus vahinkojakin. Hammaslääkärin arkea ovat esimerkiksi oman yksikön hygieniasuunnitelman noudattaminen, potilaan tunnistamisen varmistaminen sekä riskilääkkeiden ja riskipotilaiden havaitseminen.
Potilasturvallisuusriskien, vahinkojen esiintyvyyden ja turvallisuusmenettelyjen vaikuttavuuden tutkimusta tarvitaan siis lisää.
Tutkimuksen lisäksi tarvitaan myös koulutusta riskeistä ja kulttuurin muutosta: vältettävissä olevista vahingoista voidaan päästä eroon vasta, kun niistä ilmoitetaan ja taustasyistä päästään oppimaan yhdessä. Näin edistetään koko toimialan turvallisuutta.
Potilasturvallisuus mukaan kaikkeen opetukseen
Henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuusosaamisen karttumisesta on huolehdittava läpi työuran.
On tutkimusnäyttöä siitä, että ammattilaisten suuri työtaakka ja koettu loppuunpalaminen heikentävät potilasturvallisuutta. Hyvinvoivat ammattilaiset sen sijaan varmistavat asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista. Henkilöstön hyvinvoinnin johtaminen on tärkeä osa turvallisuusjohtamista.
Potilasturvallisuuden opetuksen tulisi jatkossa kuulua kaikkien suun terveydenhuollon ammattilaisten perus- ja jatkotutkintokoulutukseen sekä täydennyskoulutukseen.
Esimerkiksi Duodecimin Oppiportissa on mahdollista suorittaa Potilasturvallisuustaidot lääkärin työssä -verkkokurssi (7) ja muita turvallisuusaiheisia kursseja. Fimean kanssa järjestetään laiteturvallisuuden työpaja suun terveydenhuollon ammattilaisille (8). Esihenkilöille on tarjolla muun muassa Turun yliopiston Sote-akatemiassa Turvallisuusjohtamisen perusteet sosiaali- ja terveydenhuollossa -kurssi (9).
Lisätään potilaiden osallisuutta
Potilaan kokemus on palvelujen laadun keskeinen elementti. Ottamalla potilaat ja heidän läheisensä paremmin mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen saavutetaan merkittäviä etuja turvallisuuden, potilastyytyväisyyden ja terveysvaikutusten suhteen.
Potilaiden ja heidän läheistensä kokemukset kertovat paitsi onnistumisista, myös tilanteista, jotka aiheuttavat turvattomuuden tunnetta sekä haitta- ja vaaratapahtumia. Potilaalle turvallisuutta mittaava tärkein asia voi olla toimiva vuorovaikutus tai kokemus siitä, että hän on turvallisissa käsissä.
Potilaiden ja heidän läheistensä edustajia on tärkeää ottaa mukaan laadittaessa suun terveydenhuollon kansallisia palvelukuvauksia, hoitosuosituksia tai palveluketjuja. Myös koulutettuja kokemusasiantuntijoita, kokemustoimijoita ja asiakasraateja voidaan käyttää enemmän suun terveydenhuollon palveluiden kehittämisen tukena.
Nora Hiivala
HLT, EHL, ylihammaslääkäri, Helsingin kaupunki, Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian kärjen 1 ryhmien toinen puheenjohtaja
Tuija Ikonen
johtaja, LT, potilasturvallisuuden professori (Turun yliopisto), Pohjanmaan hyvinvointialue, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
- Ylläpitää valtakunnallisia asiantuntijaverkostoja ja jakaa hyviä käytäntöjä.
- Tarjoaa maksutonta koulutusta ja tapahtumia terveydenhuollon ammattihenkilöille.
- Twitter: @patkeskus, Linkedin: linkedin.com/company/finnish-centre-for-client-and-patient-safety
Kirjallisuus
1. Lääkäriliitto. Terveydenhuollon teesit, teesi 6. https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/terveyspoliittinen-vaikuttaminen/terveydenhuollon-teesit/.
2. Klazinga N, Slawomirski L. The economics of patient safety: From analysis to action. OECD Health Working Papers, No. 145. OECD Publishing, Paris 2022.
3. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjaus ja seuranta, tuloksellisuustarkastuskertomus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset Helsinki 7/2021. https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/06/VTV-Tarkastus-7-2021-Potilas-ja-asiakasturvallisuuden-ohjaus-ja-seuranta.pdf.
4. Hiivala N. Patient safety incidents: Their contributing and mitigating factors in dentistry. Thesis, University of Helsinki 2016. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159853.
5. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163858/STM_2022_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
6. Ensaldo-Carrasco E, Suarez-Ortegon MF, Carson-Stevens A, Cresswell K, Bedi R, Sheikh A. Patient Safety Incidents and Adverse Events in Ambulatory Dental Care: A Systematic Scoping Review. J Patient Saf 2021; 17(5): 381–391. doi: 10.1097/PTS.0000000000000316. PMID: 27611771.
7. Potilasturvallisuustaidot lääkärin työssä. Duodecim. https://www.oppiportti.fi/op/olk00055.
8. Lakisääteisen laiteosaamisen verkkotyöpaja hammaslääkäreille, hammashoitajille, suuhygienisteille, erikoishammasteknikoille ja hammasteknikoille. https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/lakisaateisen-laiteosaamisen-verkkotyopaja-hammaslaakareille-hammashoitajille-suuhygienisteille-erikoishammasteknikoille-ja-hammasteknikoille-22-5/.
9. Turvallisuusjohtamisen perusteet sosiaali- ja terveydenhuollossa. Turun yliopisto. https://sites.utu.fi/sote/turvallisuusjohtamisen-perusteet/.