Sote tulee, kiky tuli jo. Koko maailma tuntuu pyörivän ylikierroksilla. Epävarmuus kalvaa. Tässä ennen kokemattoman suuressa koko sote-kenttää koskevassa murroksessa hammaslääkärien katseet luonnollisesti kääntyvät Hammaslääkäriliittoon. Odotetaan, että se hoitaa asiat parhain päin.
Toisinaan odotukset ovat epärealistisia. Ajatukselta ei voi välttyä, kun lukee kevään työmarkkinatutkimuksen vapaita palautteita. Tästä huolimatta, suurkiitos joka ikisestä vastauksesta ja palautteesta!
Liittoa kiitetään ja moititaan, liitolle annetaan evästyksiä ja avaudutaan omasta tilanteesta.
Yksi kollega kysyy, kenen etua liitto sote-valmistelussa ajaa.
Toinen kirjoittaa, että ammatillista identiteettiä on vahvistettava ja työnjakoa väheksymättä pidettävä kiinni hammaslääkärin oikeuksista ja velvoitteista. Jos työnkuvaa yritetään rajoittaa tai polkea, on liiton oltava vahvasti sitä puolustamassa.
Kolmas ei pidä liiton toimintaa pienten vastaanottojen puolien pitämiseksi tarpeeksi näkyvänä.
Moni kysyy, miksi liitto suostui kiky-sopimukseen. Moni myös kiittää liiton sote-vaikuttamistyötä, ja kritiikistä huolimatta liiton saama kouluarvosana vaikuttaisi olevan hyvä 8.
Liitolta odotetaan nyt paljon, lähes ihmetekoja. Heitetäänpä palloa takaisin. Mikä se liitto onkaan? Hammaslääkäriliitto on jäsentensä yhdistys, jossa päätösvaltaa käyttävät jäsenten valitsemat edustajat. Jäseninä on noin 95 % maan hammaslääkäreistä. Liitto on valtakunnallinen edunvalvojajärjestö ja ammatillinen asiantuntijajärjestö, jolla on virallinen rooli edustaa hammaslääkäreitä mm. lainsäädäntöön ja yhteiskunnan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Ilman korkeaa järjestäytymisastetta tätä työtä ei voi tehdä.
Vapaassa yhteiskunnassa voi päättää, kuuluuko liittoon. Jos ei kuulu, tarkoittaa se jäsenmaksun maksavien kollegojen näkökulmasta vapaamatkustamista. Hammaslääkäriliiton tekemää edunvalvontatyötä ei kuitenkaan kukaan voi yksin hoitaa. Silti jokainen voi vaikuttaa: valtuutettujen kautta tai itse vaikkapa niin, että pitää kiinni hyvän hoidon ja kliinisen autonomian periaatteista, ymmärtää eettisesti vahvan ja yhtenäisen profession arvon, ei allekirjoita työsopimusta, jonka sisällöstä ei ole varma.
Mitä liitto sitten on tehnyt? Käytännön edunvalvonta nojautuu valtuuston ja hallituksen hyväksymiin linjauksiin ja strategiaan. Liitolla on kymmenkunta konkreettista koko ammattikunnan työn ja tulevaisuuden sekä väestön tarpeet huomioivaa tavoitetta. Näiden mukaan toimihenkilöt tekevät työtään.
Vaikuttamistyötä ei tehdä otsikoissa, vaan pitkäjänteisesti luotettavan asiantuntijuuden pohjalta toimien. Hammaslääkäriliitolla on hyvät yhteydet moniin keskeisiin instituutioihin ja yksittäisiin toimijoihin, joiden vastuulla maata johdetaan. Lukuisissa tapaamisissa, lausunnoissa ja muistioissa on aina nostettu esiin ne maan hallituksen sote-linjaukset, jotka liiton näkemyksen mukaan eivät ole järkeviä.
Huolta on kannettu yhtiöittämisen seurauksista erityisesti julkiselle sektorille ja pienten hammaslääkäriasemien mahdollisuuksista olla mukana palvelutuotannossa. Valinnanvapauslakiluonnoksen lausunnoista kootun raportin mukaan suuri osa noin 600 lausunnon antajasta ajattelee samoin. Jos hallitus tästä huolimatta pitäytyy linjauksissaan, ovat keinot vähissä.
Liiton strategiaa, tavoitteita ja toimintaa esitellään liiton eri kanavissa jatkuvasti. Silti tieto ei näytä tavoittavan kaikkia kollegoja. Kaikesta edunvalvonnasta ei edes voi kirjoittaa. Siksi liitto valmistelee jälleen kenttäkierrosta, alueellisia tilaisuuksia, joissa voidaan käydä ammattikunnan sisäisiä keskusteluja. Yhteisistä asioista kannattaa kiinnostua viimeistään nyt. Sote-uudistus ei kierrä ketään. Se kantaa sisällään uhkia, mutta myös mahdollisuuksia. Yhtenäinen ja vahva professio pärjää myös muutoksessa.