Pään ja kaulan alueen syviä bakteeri-infektioita ei tule koskaan hoitaa pelkällä mikrobilääkkeellä, HLT, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Niina Rautaporras muistutti Diasteeman kesäluentopäivillä. Syvän kaulapaiseen syynä on usein viivästynyt diagnostiikka ja hoito.
Hyvästä hoidosta huolimattakin tulehdus voi edetä tunneissa.
Helsingin alueella tehdyssä retrospektiivisessä tutkimuksessa (Vilén ym. 2023) havaittiin, että 50 % syvistä kaulainfektioista oli nieluperäisiä, 24 % hammasperäisiä ja loput muita, kuten poskiontelo- ja sylkirauhastulehduksia. Taudinkuvaltaan nielu- ja hammasperäiset infektiot ovat hyvin samankaltaisia. Hammasperäsyyteen viittaavat poski- ja submandibulaarialueen turvotus, ja näihin liittyy tyypillisesti trismus. Lisäksi hammassärky, heiluva hammas, pahanhajuinen hengitys ja vähän aikaa sitten tehty hammastoimenpide voivat kertoa hammasperäisyydestä. Yleisin hammasperäinen syy on apikaaliparodontiitti hampaassa, jossa on syvä karies, mutta ei edeltävää juurihoitoa. Kaikkiaan 75 prosentilla sairaalaan joutuvista potilaista ongelma oli alamolaarissa. Vakavimmat infektiot tulivat yleensä nelikymppisille, perusterveille miehille, jotka tupakoivat.
Tutkimuksen (Uittamo 2020) mukaan infektion syytä ei tunnistettu lähes puolelta sairaalaan päätyneistä potilaista, siitä huolimatta, että näistä potilaista kaksi kolmasosaa oli hakeutunut oireiden vuoksi arvioon vähintään kerran ennen päätymistään päivystysyksikköön. Tyypillisimmin heille oli annettu avohoidossa vain mikrobilääkehoito.
Puhdista huolella
Rautaporras painottaa, että mikrobilääke on aina toissijainen hoito, eikä sillä voi perustella hammaslääketieteellisen hoidon lykkäämistä.
– Oikein kohdennettu mikrobilääkeprofylaksia voi ehkäistä vakavia infektioita ja vakavia infektiokomplikaatioita. Mieti kuitenkin aina, onko antibiootille oikea indikaatio.
Keskeistä on pyrkiä selvittämään tulehduksen syy. Hammasperäisten infektioiden hoitoon kuuluu mikrobilääkeprofylaksia, huonoennusteisen hampaan poisto, alueen hyvä puhdistus ja huuhtelu sekä jatkolääkitys. Jos tulehdus leviää pään ja kaulan alueen syviin kudoksiin tai hematogeenisesti, tarvitaan aina sairaalahoitoa.
– Sublinguaaliset paiseet voidaan avata paikallispuudutuksessa myös terveyskeskuspäivystyksessä mahdollisuuksien mukaan. Submandibulaariset asbkessit hoidetaan tyypillisesti sairaalassa ja yleisimmin ekstraoraaliavauksessa.
Tutkimuksessa (Furuholm ym. 2021) 8 %:lle sairaalahoitoon joutuneista potilaista tuli infektiokomplikaatioita, joista yleisimpiä oli sepsis ja pneumonia. Pneumonia liittyi yleensä pitkittyneeseen ventilaattorihoitoon. Infektiokomplikaatiot lisäsivät myös kuolleisuutta. Tutkimuksen mukaan kuolleista potilaista kaikilla oli ollut yksi tai useampia infektiokomplikaatioita.